Vetoapua säästämiseen – Miten päästä alkuun sijoittamisessa osa 2

Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin millaisia lyhyemmän tähtäimen vaihtoehtoja säästäjällä on etsiä ns. vetoapua käyttämällä erillaisia sijoituskohteita (mm. S-osuuskunnat, vertaislainat ja säästötili). Tässä toisessa osassa tutustutaan sijoittamiseen osakemarkkinoille (mm. yksittäisen osakepoiminnat, rahastot ja ETF:t) ja sen mahdollistamiin korkeampiin tuottoihin.

Mitä tarkoitetaan kun puhutaan riskistä

Sanalla ’riski’ on huono konnotaatio suomen kielessä, englanniksi samaa asiaa  kuvataan sanalla ”volatility” joka tarkoittaa enemmänkin ’hajontaa’ tai ’vaihtuvuutta”. Katsellessasi pankkisi rahastoesitteitä mainitaan niissä yleensä näkyvästi rahaston riskitaso tms. ja aloittelijalle tuosta tulee ensimmäisenä mieleen rahojen katoaminen kuin tuhka tuuleen.  Osakesäästämisellä on Suomessa aivan turhaan maine arveluttavana lottoon verrattavana arpapelinä.

Kun pankin esitteessä lukee riskitaso, se kärjistäen tarkoittaa sijoituksen osakepainoa, mitä enemmän rahastossa on osakesijoituksia, sitä suurempi vaihtuvuus päivittäisellä rahaston arvolla on. Korkeimman riskitason rahasto ei siis tarkoita sitä, että saatat todennäköisesti menettää kaikki rahasi, vaan sitä että rahaston arvo vaihtelee päivästä toiseen paljon ja prosenttien arvonvaihtelu päivittäin ei ole epätavallista. Tehokkain tapa menettää kaikki rahansa osakemarkkinoilla on laittaa kaikki kiinni yksittäiseen osakkeeseen (case Talvivaara). Osakeahastot eivät mene konkurssiin koska ne koostuvat yleensä vähintäänkin kymmenistä, jos ei sadoista eri yrityksistä ja jos yrityksiä alkaa kaatua sadoittain on ihmiskunnalla isompiakin ongelmia käsissään kuin pelkästään finanssimaailman täydellinen romahtaminen eikä tällöin rahalla ole enää arvoa muutenkaan.

Miksi ja miten sijoittaa osakemarkkinoille

Huolimatta (maailman) sodista, luonnonkatastrofeista, terrori-iskuista, pörssiromahduksista ja muista mullistuksista, viimeisen 200 vuoden ajan osakkeet ovat parhaiten tuottanut sijoitusinstrumentti  (n. 7% keskimääräinen vuotuinen tuotto  lähde:Jeremy Siegel ), jälkeen jäävät esimerksiksi joukkovelkakirjat,  asuntosijoittaminen ja arvometallit.

Edellisessä osassa katsottiin alle viiden vuoden sijoituksia. Osakemarkkinoille sijoittaessa on syytä varautua pidempään sijoitusaikaan. Vaikka pörssikurssit ovat keskimäärin nousseet viimeisen 200 vuoden ajan, mahtuu mukaan pidempiä jaksoja jolloin on menty alaspäin. Periaate on että sijoita osakemarkkinoille vain rahaa jolla on varaa olla siellä 10 vuotta tai pidempään, jos et siis halua ottaa ”riskiä” siitä, että sijoitustesi arvo saattaa olla esimerkiksi 20% vähemmän juuri silloin kuin rahasi tarvitset takaisin.

Aiempi kappale saanee ehkä arvelemaan onko koko homma vaivan arvoista, 7% kun kuulostaa aika vähäiseltä tuotolta. Avainasemaan nouseekin kyky ymmärtää mitä tarkoittaa vuosittainen 7% kasvu kun tehdään jatkuvia kuukausittaisia sijoituksia ja otetaan huomioon se että tuotollekin alkaa kertyä tuottoa. Edellämainitun johtaessa exponentiaaliseen kasvuun joka tunnetaan myös ”korkoa korolle” ilmiönä.

Esimerkiksi 250e säästettynä joka kuukausi 20 vuoden ajan on yksinään 60 000e mutta kun lisätään 7% keskimääräinen vuosituotto säästösumma tuplaantuu 122 000 euroon. Samalla kaavalla 30v jälkeen kasassa on lähes 285 000e ja 40v jälkeen lähes 600 000e. Edellämainitut numerot ovat vain esimerkin osassa, mutta kuvaavat hyvin miten tuottoa tuotolle (tai korkoa korolle) antaa jokaiselle vetoapua jo lyhemmissäkin sijoituksissa ja pienemmissä summissa.

Kätevä laskuri aiheeseen liittyen

Erilaisia tapoja sijoittaa osakemarkkinoille

Suurin osa ihmisistä lienee kohdannut oman pankkinssa markkinoimat kuukausisäästösopimukset ja niihin liittyvät yhdistelmärahastot, nämä ovat rahastoja jotka yhdistelevät osakesijoituksia ja joukkovelkakirjasijoituksia, yleistäen ne ovat myös ylihinnoiteltuja ja aliasuoriutuvia. Pienellä ajallisella panostuksella lähes jokaisella on mahdollisuus suoriutua paremmin, ei ole mitään syytä suostua pankkien lypsylehmäksi.

Kärjistäen aloittelijalle on olemassa kaksi erilaista vaihtoehtoa sijoittaa osakemarkkinoille:

  • Osakkeet: ostat suoraan yhtiöiden osakkeita, tämä on vaihtoehdoista riskipitoisin ja työläin, mutta toisaalta oikeaan osuessaan todennäköisesti tuottavin. Tätä harkitessaan kannattaa ottaa huomioon että kilpailet suoraan tätä työkseen tekeviä ihmisiä vastaan ja pitkäaikainen menestyminen on vaikeaa.
  • (Sijoitus)Rahastot: ostat osuuksia rahastossa jossa joku muu tekee valinnan yksittäisistä sijoituskohteista. Yleisesti ottaen ostamalla osuuden rahastosta saat osuuden kymmenista tai sadoista yrityksistä, antaen sinulle hajautuksen joka efektiivisesti estää sinua menettämästä sijoittamiaisi rahoja lopullisesti.

Koska artikkelin idea on selittää osakemarkkinasijoittamisen perusteita, lähdetään siitä olettamuksesta ettet tule menestymään pitkässä juoksussa yksittäisiin osakkeisiin sijoittamalla, ainakaan paremmin kuin olisit menestynyt rahastoihin sijoittamalla huomattavasti pienemmällä vaivalla.

Rahastosijoittamista on moneen lähtöön, alla yritän lyhyesti kuvailla rahastojen piirteitä.

  • Edellä jo mainitsinkin yhdistelmärahastot, näitä yleensä tarjotaan ensimmäisenä pankin toimesta asiakkaalle, nämä kun ovat usein pankille kaikkein tuottavimpia, harvemmin asiakkaalle itselleen. Rahasto yleensä koostuu useammasta muusta rahastosta jotka sijoittavat osakkeisiin ja velkakirjoihin. Tyypillistä on korkeat kulut ja matala tuotto.
  • Pankkien tarjontaan tutustuessa tulee vastaan myös paljon  ns. aktiivisia rahastoja joissa ideana on lyhykäisyydessään se, että rahastolla on salkunhoitaja joka poimii rahaston sijoitukset markkinoilta ja ottaa voitoista osuuden itselleen tästä hyvästä. Tyypillisesti aktiivisilla rahastoilla on korkeat kulut ja tuotto häviää markkinoiden keskiarvoiselle tuotolle pitkällä aikavälillä.
  • Monelta pankilta löytyy usein myös muutama passiivinen rahasto, joiden kantavana ideana on poistaa yhtälöstä kovapalkkainen salkunhoitaja, aktiivisen kaupankäynnin tuomat kulut ja pyrkiä tuottamaan omistajilleen markkinoiden keskiarvoista tuottoa vuodesta toiseen. Passiiviset rahastot tunnetaan myös nimellä indeksi rahastot ja ns. ETF-rahastot ovat myös usein vertailukelpoisia.
    • ETF-rahastot ovat tavallaan passiivisten rahastojen alalaji joiden osuuksia ostetaan suoraan pörssistä osakkeiden tavoin, toisin kuin perinteisten sijoitusrahastojen osuudet jotka ”merkitään” rahaston hoitajan toimesta.

 

Artikkelisarjan kolmannessa osassa syvennytään tarkemmin siihen miten käytännössä sijoitetaan yllä mainittuihin rahastoihin ja mihin asioihin aloittelijan kannattaa kiinnittää huomiota.

 

 

Yksi vastaus artikkeliin “Vetoapua säästämiseen – Miten päästä alkuun sijoittamisessa osa 2”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *