Askel 3: mihin rahan pitäisi mennä

Anna jokaiselle eurolle työ.

Edellisissä blogikirjoituksissa on käyty läpi nettovarallisuuden ja menojen laskeminen. Entä mitä sitten, kun halutaan ottaa aktiivinen rooli oman talouden ohjaimissa? Suunnitelmallisuutta voi lisätä monella tavalla: voidaan asettaa automaattisia säästöjä ja maksuja, voidaan tehdä budjetti joka kuukaudelle tai voidaan asettaa erillaisia tavoitteita. Mieluiten tehdään kaikkia näitä ennalta mainittuja.

Kun ”annetaan jokaiselle eurolle työ”, tarkoitetaan, että on tehty jo etukäteen suunnitelma, miten rahat käytetään. Suuri osa rahoista osoitetaan pakollisiin kuluihin, kuten asumiseen, elämiseen ja velkojen lyhentämiseen. Osa rahoista voidaan ohjata erillaisiin epäsäännöllisiin menoihin varautumiseen (esimerkiksi autonhuoltoa, matkailua, joululahjoja jne varten) ja osa pitäisi vielä ohjata pitkäaikaisempiin säästöihin. Kun jokaisella eurolla on oma työnsä jo etukäteen, tulee mielenjohteesta syntyvästä kulutuksesta vaikeampaa ja pitää perustella itselleen mistä suunnitellusta ”työstä” tuo raha otetaan kattamaan suunnittelematon kulu.

  1. Automatisoidaan taloutta niin paljon kuin mahdollista. Siinä missä asuntolainan lyhennys vähennetään yleensä automaattisesti tililtä palkkapäivänä, voidaan aivan yhtä hyvin automatisoida suurin osa laskuista suoraveloitukseen e-laskuina tms. Lisäksi erittäin suositeltua on se, ettei odoteta kuun loppuun säästöjen tekemistä (ts. katsotaan mitä jää jäljelle, usein ei mitään) vaan asetetaan säästötavoite ja maksetaan nekin heti palkkapäivänä.
  2. Tehdään budjetti palkkapäivänä ja mietitään jokaiselle eurolle paikkansa. Maksetaan kiinteät menot ja laskut heti ja korvamerkataan rahaa parhaan arvauksen mukaisesti niihin kuluihin, jotka eivät ole vielä euromääräisesti selvillä. Lisäksi otetaan huomioon harvemmin kuin kerran kuussa tulevat laskut, esimerkiksi vakuutukset ja verot voivat tulla vain kerran vuodessa, tällöin laskun summa jaetaan kuukausien määrällä ja tuo määrä budjetoidaan joka kuukausi talteen.
  3. Tämän jälkeen voidaan miettiä säästötavoitetta.  Jos haluat esimerkiksi 200 euroa säästöön lomamatkaa varten, siirrä se raha palkkapäivänä erillisille matkailu-tilille (lisätilit ovat varmaankin kaikissa pankeissa ilmaisia ja voit avata tilin vaikka jokaista säästökohdetta varten, jos haluat). Kun raha on edes pienen mutkan takana, kynnys kajota siihen on jo paljon suurempi. Erillisiä tilejä kannattaa perustaa eri säästötavoitteille ja automatisoida siirrot niille palkan kilahtaessa tilillesi.
  4. Kannattaa myös budjetoida asioita, joissa haluat karsia ja joiden kulujen ennakoiminen on vaikeaa. Kirjataan esimerkiksi 100 euron budjetti ravintoloille, 300 euroa ruokakauppaan, 30 euroa harrastuksiin jne. Kuun lopussa voi menolaskelmasta tehdä vertailun suunniteltujen ja toteutuneiden menojen suhteen ja korjata seuraavan kuun budjettiin lukemat vastaamaan paremmin toteumaa. Jotta homma toimisi, kannattaa seurata vaikka viikonvälein kuinka paljon budjettia on jäljellä kyseiselle menolle.
Esimerkin voimalla
  • Asuntolainan lyhennyksen lisäksi, maksan heti palkkapäivänä seuraavaan kuun kiinteät menot ja saapuneet laskut riippumatta eräpäivästä. Lisäksi ”säästän” heti palkan tullessa tavoiteeni verran rahaa tilille toisessa pankissa.
  • Perheessämme on käytössä ns. taloustili yhteisille menoille kuten sähkölle, vastikkeelle, lastenhoidolle, päivittäistavaroille, polttoaineelle yms. Menot on keskiarvotettu ja hienosäädetty ajan kanssa, tuon summan siirto on myös automatisoitu tilipäivälle.
  • Budjetoiminen ja menojen seuranta ja muu taulukointi vaikuttaa tuottavan minulle zen-mäistä mielenrauhaa, uskoisin että muutkin huomaavat saman kun asiasta muodostuu tapa.

 

Oheisesta taulukosta

  • Oma budjettini alkukesältä 2017.
  • Sinisellä kirjoitetut luvut pitävät sisällään vakioituneet kulut, ts. summa pysyy melko samana joka kuukausi ja jotta taulukko pysyisi lyhyenä on läjä menoja koostettu noihin numeroihin.
  • Suosittelen sinua avaamaan jokaisen kuluerän omalle rivilleen, joka toki pidentää taulukkoa paljon, mutta parantaa informaatioarvoa.
  • Alimman rivin säästöprosentti on hyvin tärkeä talouden tunnusluku, mutta palataan siihen myöhemmässä kirjoituksessa.

 

Riittivätkö suunnitelmassasi rahat kaikkiin menoihin ja jäikö jotain säästöönkin?

Kysymyksiä, ehdotuksia, ideoita ja muuta palautetta voi lähettää sähköpostilla blogi@elama.org tai suoraan artikkelin kommenttiosioon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *