S-ryhmä – ensimmäinen sijoituksesi?

Miltä kuulostaisi 10% tuotto minimaalisella riskillä? Liian hyvältä ollakseen totta? Ei sentään. Niin sanottuun S-junaan voi jokainen hypätä kyytiin ja siksi tässä esitelläänkin jokaisen aloittevan sijoittajan portfolioon sopiva sijoitus.

S-ryhmä muodostuu kahdestakymmenestä erillisestä osuuskunnasta, joista yhteen saatatkin jo kuulua, mikäli sinulla on S-ryhmän bonuskortti. Tusina näistä osuuskunnista maksaa vuosittaista korkoa jäsenilleen. Koron määrä päätetään vuosittain ja se vaihteli viime vuonna 20% ja 3% välillä keskiarvon ollessa noin 10%. Tuotto on siis parempi kuin mitä saat talletustililtä, korkosijoituksista tai edes realistisesti osakemarkkinoilta pitkällä aikavälillä.

Parasta kaikessa on se, että sijoitus on melkein riskitön ja voit myydä jäsenyytesi täyteen hintaan takaisin koska tahansa. Vastaavia sijoituksia ei ole monia, joissa tuotto on näin hyvä ja riski melkein olematon. Kirjoitan olematon, koska teoreettisesti on kai mahdollista, että S-ryhmä menisi joskus konkurssiin, mutta todennäköisenä se ei kai ole.

Rusinana pullassa on myös verotus, joka on osuuskuntien tuotoille varsin kohtuullinen 7,5% tuotosta verrattuna esimerkiksi osinkojen tai osakkeiden luovutusvoittojen verotus 30%.

Sitten tullaankin siihen, miksi tämä osittain kuulostaa liian hyvältä: voit omistaa vain yhden jäsenyyden per osuuskunta, joten tämä rajoittaa korkotuottosi noin 120 euroon vuodessa, joka voi kuulostaa alitajuisesti vähältä. Asiaa pitää kuitenkin tarkastella tuottoprosentin kautta, joka on n.  10% sijoitetulle pääomalle. Tuotto on enemmän kuin mitä sama raha todennäköisesti tuottaisi missään muualla. Kun ottaa huomioon häviävän pienen riskin, tuotto per riskiyksikkö on melkein voittamaton. Lisäksi perheellisen etuna on se, että perheen jokainen jäsen – vauvasta vaariin – voivat omistaa myös nämä jäsenyydet, jolloin nelihenkisen perheen tuotto vuodessa onkin jo melkein 500 euroa.

Tämä korkotuotto ei itsessään pääse kerryttämään korkoa korolle, joten se on järkevää uudelleensijoittaa esimerkiksi indeksirahastoon tai vastaavaan vuosittain. Näin sijoitukseksi S-ryhmään alkaa poikimaan tuottoa tuotoillesi ja korkoa korolle -efekti lähtee käyntiin. Jäsenyyksissä kiinni olevaa omaisuutta, 100€ per jäsenyys, voi hyvinkin ajatella pahanpäivän hätärahastona, koska sen voi lunastaa kohtuu joustavasti  halutessaan.

Lähes Jokaisen pitäisi aloittaa sijoittajan uransa poimimalla ns. helpot voitot.

Käytännön askeleet, jolla pääset alkuun.

1) Tarvitset tilin S-pankkiin jokaiselle henkilölle, joka jäsenyyksiä haluaa omistaa. Lapsille tiliä avatessa pitää molempien vanhempien olla mukana pankissa tai toisella mukana valtakirja. Tilien avauksen voi hoitaa samalla kertaa kuin jäsenyyksien oston, mutta jos tili on jo perustettu etukäteen,  nopeuttaa se jäsenyyksien ostamista.

2) Kävele S-pankkiin, tällainen löytyy yleensä Prismojen yhteydestä ja tarkemmat sijainnit löytyvät täältä. Jos aiot ostaa useita osuuksia, kannattanee varata aika. Ajanvaraaminen onnistuu käymällä pankkineidin juttusilla, soittamalla tai S-pankin sivuilta.

3) Ilmoita haluavasi ostaa S-osuuskuntien jäsenyyksiä. Kerro alkuun kuinka monta ja kenelle ne menevät, jotta pankkivirkailija tietää tehdä ne tehokkaammin. Jos lapsillasi on jo pankkitili S-pankissa, ei heidän tarvitse edes olla mukana, sillä jäsenyyksiä voi ostaa lahjaksi.

4) Valitse alla olevalta listalta jäsenyydet tuottavimmasta alkaen. Itse olen jättänyt alimmaisen, Hämeenmaan, ostamatta.

5) Virkailija kysyy tilin, jonne jäsenyyksien korot maksetaan, jonka jälkeen allekirjoitat sopimuksia ja lopuksi maksat jäsenyydet (100eur/jäsenyys). Maksaa voit esimerkiksi millä tahansa pankkikortilla tai vaikka käteisellä.

6) Jos ostit jäsenyytesi ennen vuoden loppumista, sinulle maksetaan  seuraavan vuoden kesällä jäsenyyksistäsi korkoa. Ilmainen vinkki:  ÄLÄ jätä näitä joulukuun lopulle, koska pankit ovat silloin täynnä ihmisiä todennäköisesti samalla asialla ja virkailijat eivät välttämättä suostu näitä jäsenyyksiä avaamaan vedoten kiireeseen. Hoida homma siis ajoissa.

7) Kesän jälkeen voit ostaa korkotuotolla vaikka lisää jäsenyyksiä. Jos perheesi kaikilla jäsenillä on jo kaikki korkoa maksavat osuuskunnat, sijoita korkotuotot esimerkiksi Nordnetin maksuttomaan Superrahastoon (avaa maksuton tili Nordnettiin).

 

Löytyykö lukijoista S-junan jäseniä ja jos et ole hyödyntänyt S-ryhmän jäsenyyksiä sijoituksissasi niin miksi et?

Kysymyksiä, ehdotuksia, ideoita ja muuta palautetta voi lähettää sähköpostilla blogi@elama.org tai suoraan artikkelin kommenttiosioon.

Askel 6: kertasäästöt

Kertasäästöllä en tarkoita välttämättä sitä, että jätin perjantai-viinin ostamatta ja säästin tai auton sijaan ostinkin polkupyörän. Toki nämäkin ovat tehokkaita tapoja säästää selvää rahaa, mutta niitä on vaikea yleistää. Minun on vaikea sanoa, voisitko sinä lukijani kalliin auton sijaan pärjätä pyörällä ja julkisilla tai juotko jo valmiiksi liikaa ja pieni säästö Alkon laskussa olisi sekä säästeliästä ja terveellistä.

Kertasäästöillä tarkoitan niitä kertaluonteisia toimenpiteitä, joita voit tehdä ja säästää rahaa kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Englanniksi olen lukenut ”one-and-done savings” -käsitteestä, joka siis kuvaa kertaluontoista toimenpidettä, jolla kerätään säästöjä kuukaudesta toiseen. Säästöjen tekeminen on tietenkin motivoivampaa aloittaa kohteista, joista saa tuntuvimmat säästöt, mutta ei myöskään pidä aliarvioida monen pienen säästöpuron yhteisvoimaa.

Kertasäästön ero jatkuvaan säästämiseen voidaan ehkä parhaiten tuoda esille esimerkillä

Maksan erillaisista tilauksista (Netflix, Spotify, nettiliittymä, puhelinliittymä, sanomalehdet, kanavapaketit jne) n. 150€/kk, käytän pari tuntia sunnuntai-iltapäivästä ja perun muutaman tilauksen joita en oikeasti enää käytä tai tarvitse ja lasken liittymien nopeuksia sekä halvennan esim. Netflixin tilaustasoa. Säästän melkein 100€/kk tai 1200€/vuosi ja säästö rullaa tästä ikuisuuteen ellen mene muuttamaan mitään.

Päinvastoin jatkuvassa säästämisessä leikkaan kuponkeja lehdistä ja jatkuvasti vertailen ruuan hintoja kaupassa. Säästän n. 50-75€/kk ja vastineeksi käytän säästön saamiseen tunteja joka kuukausi kunnes motivaatio ehtyy ja lopetan.

Joitakin kerta/one-and-done säästöesimerkkejä omasta elämästäni
  • Asuntolainan kilpailutus, tämä kannattaa tehdä parin vuoden välein ja varsinkin jos taloudellinen tilanteesi on parantunut (palkankorotus, säästöjen kasvu tai velkojen pieneneminen). Perheeni säästö marginaalia kilpailuttamalla 1.15% -> 0.75% on noin 10 000euroa.
  • Vakuutusten kilpailuttaminen ja kyseenalaistaminen. Tarvitsetko vielä autoosi täyskaskon, koirallesi hoitokuluvakuutuksen, ympäri vuoden voimassa olevan matkavakuutuksen, ylimitoitetun kotivakuutuksen tai takaisinmaksuturvan lainaasi? Kun olet karsinut ylimääräiset vakuutukset ja nipistänyt ehkä vähän omavastuita ylemmäksi, kilpailuta kaikki jäljelle jäävät vakuutuksesi parilla eri firmalla. Säästön määrä on hyvin yksilöllistä vakuutustarpeiden takia, mutta säästö voi olla useita satasia vuodessa.
  • Kuukausitilausten karsiminen. Tuleeko kaikki tilaamasi lehdet oikeasti luettua vai voisitko mahdollisesti tilata vain yhtä lehteä kolmen sijaan? Vai voisitko mahdollisesti sen yhdenkin lukea kirjastossa tai saisitko riittävästi luettavaa lehden nettisivulta? Jos taas ajattelet, että ”kuka kalkkis nyt jotain lehtiä nykypäivänä tilaa?”, niin kehotan sinua harkitsemaan myös, tarvitsetko varmasti Spotifyn, Netflixin, HBO:n, Viaplayn, Playstation plussan, kanavapaketin yms. kuukausitilaukset? Itse karsin ylimääräiset tilaukset pois (HBO, Amazon Prime, VPN-palvelu yms) ja säästän noin 30e/kk.
  • Ns. pakollisten kulujen halpuuttaminen.
    • Olisiko mahdollista laskea internet -liittymääsi astetta hitaammalle tasolle? Niin kauan kun Netflix ja Youtube toimii ilman tuskaa, hieman hitaampi internet ei pahemmin näy missään muussa kuin laskun summassa.
    • Onko mahdollista kilpailuttaa sähköyhtiösi halvempaan? Omasta sähköyhtiöistäni löytyi suoraan halvempi sopimustyyppi ilman, että tarvitsee edes yhtiötä vaihtaa (nykyisestä saa bonusta, bonukset on kova juttu!).
    • Mitä jos keskittäisit kaikki ostoksesi samaan ketjuun ja maksimoisit bonuksesi (bonukset on kova juttu!)?
    • Entäs jos ajaisitkin vanhalla autollasi vielä muutaman vuoden ennen kuin vaihdat uuteen ja isompaan … autolainaan?
    • Itse olen tehnyt noin 35e/kk säästön internetyhteyteeni(2 vuoden tarjous 4G liittymästä), sähkösopimuksen vaihto säästää n. yhden sähkölaskun verran vuodessa ja keskitän ostokset, joista kerään mukavat 30-50e bonukset kuukaudessa.

Näiden kertasäästöjen ehdottomasti paras puoli on se, että ne vaativat vain vähän työtä tai vaivaa ja usein hyvin vähän muutoksia elintasoon. Toisaalta kertasäästö, esimerkiksi asuntolainan marginaalinen kilpailuttaminen, voi yksinäänkin tuoda todella isoja säästöjä pitkällä aikavälillä. Noista pienemmistäkin säästöpuroistakin taasen kasvaa yhdessä jo voimakas virta. Virta, jonka voit ohjata työskentelemään oman tulevaisuutesi eteen sen sijaan, että se työskentelee tulevaisuuttasi vastaan.

Olisi erittäin mielenkiintoista kuulla muiden kertasäästö-tyyppisiä ehdotuksia. Mistä voisi pienellä ja vähäisellä elintason heikkenemisellä hioa pois ylimääräisiä menoja? 

Kysymyksiä, ehdotuksia, ideoita ja muuta palautetta voi lähettää sähköpostilla blogi@elama.org tai suoraan artikkelin kommenttiosioon.

Vetoapua säästämiseen – Miten päästä alkuun sijoittamisessa osa 2

Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin millaisia lyhyemmän tähtäimen vaihtoehtoja säästäjällä on etsiä ns. vetoapua käyttämällä erillaisia sijoituskohteita (mm. S-osuuskunnat, vertaislainat ja säästötili). Tässä toisessa osassa tutustutaan sijoittamiseen osakemarkkinoille (mm. yksittäisen osakepoiminnat, rahastot ja ETF:t) ja sen mahdollistamiin korkeampiin tuottoihin.

Mitä tarkoitetaan kun puhutaan riskistä

Sanalla ’riski’ on huono konnotaatio suomen kielessä, englanniksi samaa asiaa  kuvataan sanalla ”volatility” joka tarkoittaa enemmänkin ’hajontaa’ tai ’vaihtuvuutta”. Katsellessasi pankkisi rahastoesitteitä mainitaan niissä yleensä näkyvästi rahaston riskitaso tms. ja aloittelijalle tuosta tulee ensimmäisenä mieleen rahojen katoaminen kuin tuhka tuuleen.  Osakesäästämisellä on Suomessa aivan turhaan maine arveluttavana lottoon verrattavana arpapelinä.

Kun pankin esitteessä lukee riskitaso, se kärjistäen tarkoittaa sijoituksen osakepainoa, mitä enemmän rahastossa on osakesijoituksia, sitä suurempi vaihtuvuus päivittäisellä rahaston arvolla on. Korkeimman riskitason rahasto ei siis tarkoita sitä, että saatat todennäköisesti menettää kaikki rahasi, vaan sitä että rahaston arvo vaihtelee päivästä toiseen paljon ja prosenttien arvonvaihtelu päivittäin ei ole epätavallista. Tehokkain tapa menettää kaikki rahansa osakemarkkinoilla on laittaa kaikki kiinni yksittäiseen osakkeeseen (case Talvivaara). Osakeahastot eivät mene konkurssiin koska ne koostuvat yleensä vähintäänkin kymmenistä, jos ei sadoista eri yrityksistä ja jos yrityksiä alkaa kaatua sadoittain on ihmiskunnalla isompiakin ongelmia käsissään kuin pelkästään finanssimaailman täydellinen romahtaminen eikä tällöin rahalla ole enää arvoa muutenkaan.

Miksi ja miten sijoittaa osakemarkkinoille

Huolimatta (maailman) sodista, luonnonkatastrofeista, terrori-iskuista, pörssiromahduksista ja muista mullistuksista, viimeisen 200 vuoden ajan osakkeet ovat parhaiten tuottanut sijoitusinstrumentti  (n. 7% keskimääräinen vuotuinen tuotto  lähde:Jeremy Siegel ), jälkeen jäävät esimerksiksi joukkovelkakirjat,  asuntosijoittaminen ja arvometallit.

Edellisessä osassa katsottiin alle viiden vuoden sijoituksia. Osakemarkkinoille sijoittaessa on syytä varautua pidempään sijoitusaikaan. Vaikka pörssikurssit ovat keskimäärin nousseet viimeisen 200 vuoden ajan, mahtuu mukaan pidempiä jaksoja jolloin on menty alaspäin. Periaate on että sijoita osakemarkkinoille vain rahaa jolla on varaa olla siellä 10 vuotta tai pidempään, jos et siis halua ottaa ”riskiä” siitä, että sijoitustesi arvo saattaa olla esimerkiksi 20% vähemmän juuri silloin kuin rahasi tarvitset takaisin.

Aiempi kappale saanee ehkä arvelemaan onko koko homma vaivan arvoista, 7% kun kuulostaa aika vähäiseltä tuotolta. Avainasemaan nouseekin kyky ymmärtää mitä tarkoittaa vuosittainen 7% kasvu kun tehdään jatkuvia kuukausittaisia sijoituksia ja otetaan huomioon se että tuotollekin alkaa kertyä tuottoa. Edellämainitun johtaessa exponentiaaliseen kasvuun joka tunnetaan myös ”korkoa korolle” ilmiönä.

Esimerkiksi 250e säästettynä joka kuukausi 20 vuoden ajan on yksinään 60 000e mutta kun lisätään 7% keskimääräinen vuosituotto säästösumma tuplaantuu 122 000 euroon. Samalla kaavalla 30v jälkeen kasassa on lähes 285 000e ja 40v jälkeen lähes 600 000e. Edellämainitut numerot ovat vain esimerkin osassa, mutta kuvaavat hyvin miten tuottoa tuotolle (tai korkoa korolle) antaa jokaiselle vetoapua jo lyhemmissäkin sijoituksissa ja pienemmissä summissa.

Kätevä laskuri aiheeseen liittyen

Erilaisia tapoja sijoittaa osakemarkkinoille

Suurin osa ihmisistä lienee kohdannut oman pankkinssa markkinoimat kuukausisäästösopimukset ja niihin liittyvät yhdistelmärahastot, nämä ovat rahastoja jotka yhdistelevät osakesijoituksia ja joukkovelkakirjasijoituksia, yleistäen ne ovat myös ylihinnoiteltuja ja aliasuoriutuvia. Pienellä ajallisella panostuksella lähes jokaisella on mahdollisuus suoriutua paremmin, ei ole mitään syytä suostua pankkien lypsylehmäksi.

Kärjistäen aloittelijalle on olemassa kaksi erilaista vaihtoehtoa sijoittaa osakemarkkinoille:

  • Osakkeet: ostat suoraan yhtiöiden osakkeita, tämä on vaihtoehdoista riskipitoisin ja työläin, mutta toisaalta oikeaan osuessaan todennäköisesti tuottavin. Tätä harkitessaan kannattaa ottaa huomioon että kilpailet suoraan tätä työkseen tekeviä ihmisiä vastaan ja pitkäaikainen menestyminen on vaikeaa.
  • (Sijoitus)Rahastot: ostat osuuksia rahastossa jossa joku muu tekee valinnan yksittäisistä sijoituskohteista. Yleisesti ottaen ostamalla osuuden rahastosta saat osuuden kymmenista tai sadoista yrityksistä, antaen sinulle hajautuksen joka efektiivisesti estää sinua menettämästä sijoittamiaisi rahoja lopullisesti.

Koska artikkelin idea on selittää osakemarkkinasijoittamisen perusteita, lähdetään siitä olettamuksesta ettet tule menestymään pitkässä juoksussa yksittäisiin osakkeisiin sijoittamalla, ainakaan paremmin kuin olisit menestynyt rahastoihin sijoittamalla huomattavasti pienemmällä vaivalla.

Rahastosijoittamista on moneen lähtöön, alla yritän lyhyesti kuvailla rahastojen piirteitä.

  • Edellä jo mainitsinkin yhdistelmärahastot, näitä yleensä tarjotaan ensimmäisenä pankin toimesta asiakkaalle, nämä kun ovat usein pankille kaikkein tuottavimpia, harvemmin asiakkaalle itselleen. Rahasto yleensä koostuu useammasta muusta rahastosta jotka sijoittavat osakkeisiin ja velkakirjoihin. Tyypillistä on korkeat kulut ja matala tuotto.
  • Pankkien tarjontaan tutustuessa tulee vastaan myös paljon  ns. aktiivisia rahastoja joissa ideana on lyhykäisyydessään se, että rahastolla on salkunhoitaja joka poimii rahaston sijoitukset markkinoilta ja ottaa voitoista osuuden itselleen tästä hyvästä. Tyypillisesti aktiivisilla rahastoilla on korkeat kulut ja tuotto häviää markkinoiden keskiarvoiselle tuotolle pitkällä aikavälillä.
  • Monelta pankilta löytyy usein myös muutama passiivinen rahasto, joiden kantavana ideana on poistaa yhtälöstä kovapalkkainen salkunhoitaja, aktiivisen kaupankäynnin tuomat kulut ja pyrkiä tuottamaan omistajilleen markkinoiden keskiarvoista tuottoa vuodesta toiseen. Passiiviset rahastot tunnetaan myös nimellä indeksi rahastot ja ns. ETF-rahastot ovat myös usein vertailukelpoisia.
    • ETF-rahastot ovat tavallaan passiivisten rahastojen alalaji joiden osuuksia ostetaan suoraan pörssistä osakkeiden tavoin, toisin kuin perinteisten sijoitusrahastojen osuudet jotka ”merkitään” rahaston hoitajan toimesta.

 

Artikkelisarjan kolmannessa osassa syvennytään tarkemmin siihen miten käytännössä sijoitetaan yllä mainittuihin rahastoihin ja mihin asioihin aloittelijan kannattaa kiinnittää huomiota.

 

 

Askel 5: Motivoidu säästämään

Itselleni suurin ongelma oli pitkään motivaation puute. Miksi säästäisin, sen sijaan, että nauttisin nyt jokaisesti eurosta jonka ansaitsen? Nykyisin motivaation lähteitä on lukemattomia ja itselleni se on yhdistelmä perheeni hyvinvointia ja ajatusta siitä, että haluan ”pois Oravanpyörästä” hyvissä ajoin. Lisäksi pitkään oma talouteni valui hitaasti väärään suuntaan, luottokortin saldo kasvoi pikkuhiljaa ja jossain vaiheessa tajusin, että kehittymisen sijaan tilanteeni huononee huomaamatta.

En osaa välttämättä motivoida juuri sinua, mutta itse olen miettinyt paljon seuraavia asioita:

  • Haluaisin että raha työskentelisi minulle, sen sijaan että itse työskentelen rahan eteen.
  • Tahdon saavuttaa taloudellisen turvallisuuden. Tunteen, joka vähentää stressiä elämässä, kun tietää,  että maailma ei kaadu niskaan, jos auto hajoaa, jääkaappi on pakko uusia, lapset tarvitsevat lääkärin hoitoa tai menetän työni.
  • Haluan saavuttaa tilanteen, jossa voin vähentää tai lopettaa työskentelyn jo ennen eläkeikää. Toisaalta haluaisin, että eläkeiässä talous ei olisi rajoitteista ensimmäinen. Haluan vielä ehtiä matkustelemaan,  seikkailuja on vielä kokematta, tahdon että minulla on tulevaisuudessa mahdollisuus tehdä irtiottoja arjesta niin rahallisesti kuin työtilanteen puolesta.
  • Omat vanhempani ovat tukeneet minua opiskeluaikoinani ja haluan, että pystyn samaan lasteni kanssa.
  • Haluan lopettaa tilistä toiseen elämisen ja tahdon, että saan säästettyä jokaisesta tilistä – edes vähän. En halua käyttää tulojani etukäteen luottokortilla, vaan osata kuluttaa JA säästää suunnitelmallisesti.
  • Tahtoisin joskus olla täysin velaton. Alussa se tarkoittaa luottokortti/kulutus/auto yms. lainoista eroon pääsemisen, mutta pitkällä aikavälillä asuntolainan maksamista pois kokonaan.

Toinen tapa löytää motivaatiota on miettiä mitä asiat sinulle oikeasti maksavat:

  • Laske netto-tuntipalkkasi jakamalla tilistä verojen jälkeen käteen jäävä osuus työtuntien määrällä. Kun harkitset asian ostoa, laske montako tuntia työntekoa se elämästäsi maksaa sinulle. Cappuccino saattaa maksaa vartin elämääsi, uusi kännykkä viikon (5x8h) ja uusi auto jo kokonaisen vuoden elämästäsi. Suhteutettuna menetettyyn aikaan, moni kustannus menettää viehätyksensä. (Kyllä voit vedota, että ”töissä nyt pitää käydä joka tapauksessa”, mutta pitääkö oikeasti? Osta halvempi auto ja työskentele 4 päivää viikossa viiden sijaan. Tai laita raha säästöön ja ota kesälomarahat lomana.)
  • Jos harkitset asian ostoa velaksi, luottokortilla tai muuten, mieti mistä tulevaisuuden ostoksista se on pois. Velka pitää aina lopulta maksaa pois, matkalla se kasvaa suuremmaksi ja parin kuukauden päästä saatat jo löytää parempia käyttökohteita tuloillesi kuin kuukausittaiset luottojen lyhennykset. Velka on aina rajoitus omaan vapauteesi tehdä päätöksiä tulevaisuudessa.
  • Entä jos olisit uuden auton sijaan ostanut käytetyn auton ja sijoittanut säästetyt varat? Entäpä jos et oikeasti tarvinnutkaan uutta puhelinta ihan vain siksi, että sellainen oli valmistajalta ulos tullut, vaan olisit säästänyt nekin rahat? Entäpä jos joisitkin kahvisi aamuisin kotona, kalliin cappuccinon sijaan, jonka ostat joka aamu matkalla töihin? Nyrkkisääntönä voit kertoa viikkokustannuksen 752:lla ja kuukausikustannuksen 173:lla ja saat summan, joka kertoo, paljonko menetettyä varallisuutta siitä aiheutuu kymmenen vuoden ajalta. Esimerkiksi 4 euron kahvi joka arkiaamu tarkoittaa n. 15 000e potentiaalista sijoitusvarallisuuden menetystä kymmenessä vuodessa. 200e/kk autolainaan onkin melkein jo 35 000e. (Tämä ohjeellinen nyrkkisääntö ottaa huomioon korkoa korolle ilmiön ja olettaa n. 7% vuosituoton sijoitetulle summalle.)

Lähes jokaiselle lie selvää, että kannattaisi laittaa edes ihan vähän säästöön, vaikka sitten vain seuraavaa etelänmatkaa varten. Kannattaa aloittaa pienin askelin, niin muutos ei tunnu niin pahalta. Säästäminen voidaan myös toteuttaa siten, ettet joudu suoranaisesti luopumaan mistään, saatavat esimerkiksi keksiä halvempia tapoja säilyttää elintasosi. Eri tavoista säästää, nipistää ja karsia lisää seuraavissa parissa kirjoituksessa.

Mikä teitä muita motivoi, vai motivoiko mikään säästämään?

Kysymyksiä, ehdotuksia, ideoita ja muuta palautetta voi lähettää sähköpostilla blogi@elama.org tai suoraan artikkelin kommenttiosioon.

Vetoapua säästämiseen – Miten päästä alkuun sijoittamisessa osa 1

Harmittaako pankkitilin nollakorko, kiinnostaisiko vetoapu omaan talouteen? Sijoittamisen aloittaminen ei vaadi suuria säästöjä, eikä mitään pesämunaa vaadita. Päinvastoin yksi järkevimpiä tapoja sijoittaa on tehdä se kuukausittain kohtuullisilla summilla.

Lähtökohtasi

Sijoittaminen säästömielessä ei ole monimutkaista tai vaikeaa, mutta se vaatii tosin sen verran vaivaa, että selvität itse, mikä on sinun rahoillesi parasta. Mikään ulkoinen taho ei ajattele sinun parastasi, vaan muiden tavoite on päästä osalliseksi sinun varoistasi. Pankkisi todennäköisesti tyrkyttää sinulle ns. kuukausisäästö-rahastoja, mikä on aivan sama asia kuin sijoittaa rahat itse valitsemiisi rahastoihin, paitsi paljon kalliimpaa.

  • Onko kuukausittainen taloutesi ylijäämäinen (tai voitko tehdä siitä sellaisen https://elama.org/omatalous/ ) siten että rahaa voidaan ylipäätään säästää?
    • Jos rahaa ei jää säästettäväksi asti, pitää sinun aloittaa oman talouden hallinnan perusteista. Jos elät ns. kädestä suuhun tai jopa velaksi (luottokortin saldon hitaasti kasvaessa) et voi lähtökohtaisesti säästää. Budjetointi, kertasäästöt, omien tavoitteiden selkeyttäminen jne. avaavat mahdollisuuden plussalla pysyvään talouteen.
    • Jos ja kun rahaa jää yli kuukausittain, kannattaa tuokin raha laittaa töihin luomaan lisää varallisuutta. Tästä seuraa kiihtyvä kierre, jossa raha tulee rahan luokse ja riippuvuutesi tilinauhaan vähenee.
  • Onko sinulla jo esimerkiksi säästötilillä isompi summa makaamassa inflaation sitä hitaasti syödessä vai oletko aloittamassa tyhjästä?
    • Isoja summia ei kannata työntää kerralla sijoituksiin, joissa on korkea volatiliteetti (arvon vaihtelu). Sen sijaan summa kannattaa jakaa esimerkiksi kahdellatoista ja sijoittaa kerran kuukaudessa vuoden ajan, jos kohteena on osakkeet, rahastot tms.
    • Ilman alkupääomaa pääsee aivan yhtä hyvin liikkeelle eikä kuukausittain sijoitettavien summien tarvitse olla suuria, mutta enemmän on tietysti enemmän. Itse aloitin 30 eurolla kuukaudessa, joka on kuin itsestään paisunut suuremmaksi koko ajan prioriteettien muuttuessa.
  • Millaisia erilaisia tavoitteita sinulla on? Yritätkö esimerkiksi säästä puskureita ja hätävaraa huolettomaampaan arkeen, säästätkö uutta autoa tai lomaa varten, onko tavoitteenasi käsiraha omaan asuntoon tai jopa pesämunaa kultaisille eläkevuosille?
    • Aika on yksi tärkeimpiä tekijöitä sijoittamisessa. Ensinnäkin aika tekee tehtävänsä ja parhaat tulokset voidaan saavuttaa pitkäjänteisellä säästämisellä ja sijoittamisella.
    • Toiseksi on hyvin tärkeä tiedostaa, että on olemassa erilaisia sijoituksia ja valinta niiden välillä perustuu isolta osin siihen, kauanko voit pitää rahasi sijoitettuna. Esimerkiksi jos tarvitset säästöjäsi elämiseen,  niitä ei ole syytä altistaa osakkeiden arvonvaihtelulle. Mutta toisaalta, jos säästät pitkäjänteisesti vuosien yli, tällöin ei kannata tyytyä säästötilien olemattomiinen tuottoihin.
Itse vai pankin tiskiltä?

Pankit tarjoavat monenlaisia rahastojaan kuukausisäästösopimuksilla (OP:lla OP-Maltillinen/Rohkea/Varovainen,  Nordealla Säästö-rahastot jne.). Vaikka ne ovatkin ”parempia kuin ei mitään”, ovat ne vain marginaalisesti kannattavia sinulle. Pankki vetää välistä aika kovan korvauksen, eikä tarjoa sinulle juurikaan lisäarvoa. 1-2% ylimääräinen kustannus ei ehkä kuulosta paljolta, mutta kun otat huomioon, että odotettu tuotto pankin rahastoilla voi olla keskimäärin 6%, niin pankin osuus saattaa olla esimerkiksi kolmasosa kaikista tuotoista.

Kun huomioidaan korkoa korolle-efekti, joka siis toimii kuluissa sinua vastaan, on tuo kolmanneksen kustannus pitemmän päälle jo silkkaa ryöstöä. Tältä ryöstöltä välttyäksesi vaaditaan sinulta hieman perehtymistä ja hieman enemmän vaivaa kuin vain nimi alle pankin rahastosoppariin. Hyvä uutinen on se, että kun kerran viitsit asian selvittää pääset sillä jo todella pitkälle.

Mihin konkreettisesti voi sijoittaa?

Euroja on erilaisia – ainakin kun kyseessä on sijoittamisen yhdistäminen säästämiseen. Mieti tavoitteitasi ja mitä tuo sijoittamiseen käyttämäsi raha sinulle merkitsee. Onko osa rahasta sellaista mikä saa tuottaa sijoitettuna 5, 10 tai jopa 20 vuotta, onko osa rahasta välttämätöntä normaalin arjen rahoittamiseen.

En halua sanoa mitä sinun pitäisi tehdä, mutta kerron miten itse asiasta ajattelen.

 Erittäin lyhyen tähtäimen säästöt (0-12kk)
  • Käyttötarkoituksia on monia: hätävara, puskurit, lomamatka, pahan päivän jemma jne
  • Yhdistävä tekijä on se, että todennäköisesti tarvitset rahoja parin kuukauden tai vuoden sisällä.
  • Kun tarve tulee, saattaa tarve olla äkillinen ja rahojen kotouttaminen ei saa kestää liian pitkään.
  • Sijoituksen arvo ei myöskään saa alentua yllättäen, koska aikaa ei välttämättä ole odotella että arvostus palautuu.

Erittäin lyhyen tähtäimen erillaiset säästöt olen sijoittanut korkeakorkoiselle pankkitilille. Itse avasin tätä varten asiakkuuden Bank Norwegianiin, joka maksaa suhteellisen hyvää korkoa 1,75% – ainakin kun vertaat tilipankkisi nollaa hipovaan korkoon. Tilipankistasi voit asettaa kuukausittaisen maksun Bank Norwegianin tilillesi ja takaisin rahasi saat päätilillesi normaalin parin pankkipäivän jälkeen. Tuo parin päivän viive auttaa myös vähentämään hetkellisten päähänpistojen aiheuttamaan kulutusta.

Lyhyen tähtäimen säästöt ilman riskiä (1-3 vuotta)
  • Hieman isommat hankinnat, pitemmät puskurit ja isompi hätävara, kassa kaukomatkalle, käsiraha autoon jne.
  • Tyypillisesti hyvä tapa aloittaa sijoittaminen silloin, kun edessä saattaa olla muutoksia elämäntilanteeseen, työsuhteeseen tai muuten vain hankaluutta arvioida oman talouden kestävyyttä.
  • Rahojen kotiutus saa kestää muutamasta päivästä viikkoon, mutta riskiä äkillisestä arvonlaskusta ei haluta ottaa.

1-3 vuoden säästöajalla olen lähtenyt tavoittelemaan korkeampaa tuottoa kuin mitä säästötilit tarjoavat sijoittamalla S-osuuskuntien jäsenyyksiin. Tämä on mahdollista jokaiselle, oli S-ketjun asiakas ennestään tai ei. S-osuuskuntia on toistakymmentä ja noin 12 niistä maksaa paljon parempaa korkoa osuuksilleen kuin yksikään pankkitili. Itseasiassa keskiarvo tuotto on äärimmäisen hyvä 10% (vuonna 2017) ja tuoton verotus on erittäin kevyt.

Ongelma tietenkin on se, ettet voi omistaa kuin yhden osuuden jokaisesta 12 korkoa maksavasta osuuskunnasta ja jokainen osuus maksaa 100e. Näin ollen maksimisijoitus per henkilö on n. 1200 euroa ja tuotto siitä noin 10 % vuodessa. Perheelliset voivat ostaa osuudet myös lapsilleen ja puolisot voivat omistaa samat osuudet toistamiseen. Osuuskunnan jäsenyys pitää ostaa viimeistään joulukuussa, mikäli haluaa seuraavan vuoden koroista osalliseksi. Osuudet voi myydä takaisin milloin vain, jolloin saa sijoitetun rahan takaisin varmasti. Lähtökohtaisesti parempaa sijoitusta saakin hakea .

Hieman pitempi sitoutuminen (3-5 vuotta) ja hieman riskiäkin
  • Isommat elämän hankinnat ilman velkaa kuten auto, remontit jne ja ylipäätään sijoittaminen omaan tulevaisuuteen.
  • Kun ei voida enää enempää syytää rahaa S-osuuksiin ja käteistä ei tarvita Bank Norwegianiin enempää, mutta toisaalta ei vielä haluta jatkuvaa pörssimarkkinalle ominaista arvon jatkuvaa vaihtelua.
  • Sijoituksen likvidointi (kotiuttaminen) saattaa kestää joistakin viikoista jopa kuukausiin. Ei suositeltavaa sitoa kaikkia säästöjä, vaan puskurit ja lyhyemmän aikavälin säästöt pitää olla riittävät.

Kun riskittömät ja hyvätuottoiset S-osuudet ja vastaavat on kaikki haalittu, pitää katsetta siirtää hieman riskiä sisältäviin sijoituksiin. Normaalissa taloustilanteessa erillaiset velkakirjat eli perinteiset bondi-sijoitukset olisivat hyvä vaihtoehto, mutta pankkikorkojen ollessa jopa negatiivisia, ei näistä voida saada juurikaan järkeviä tuottoja.

Rahan lainaaminen tarvitseville on tässäkin tapauksessa oma ratkaisuni ja uudempi malli on osallistua ns. vertaislainaukseen tai sijoittaa yhtiöön joka sitä suorittaa. Pienemmällä kuukausisummalla (25e/kk ja ylöspäin) voi lähteä esimerkiksi Fellow Finance palvelun kautta sijoittamaan vertaislainojen osuuksiin, jolloin odotettavissa on noin 8% keskimääräisiä tuottoja. Mukana kulkeutuu jonkin verran riskiäkin, joskin sekin on rajoitettu Fellow Financella maksimissaan 30% menetykseen, jos lainanmaksaja jättää lainansa hoitamatta.

Toinen vaihtoehto on sijoittaa yritykseen joka lainoittaa yrityksiä ja kulutusluottoja, tällainen vaihtoehto on esimerkiksi www.korkeatuottoinen.fi joka maksaa kiinteän 7% tuoton sijoitetulle pääomalle. Tällöin minimisijoitus on 500e jonka voi tehdä vaikka puolen vuoden välein tai milloin sopivan rahan saa kasaan. Sijoitusaika on vähintään 6kk muuten 7% tuottoon tehdään vähennys.

Osassa 2 tutustutaan pitkän tähtäimen sijoittamiseen ja siihen mitä riskistä puhuttaessa oikeasti tarkoitetaan. Katsotaan rahastoja, ETF:ä, suoria osasijoituksia jne.

Askel 4: puskureiden rakentaminen

Käytä vain rahaa, jonka olet jo tienannut.

Henkilökohtaisessa taloudessa voi puskureita olla monella tapaa toteutettuna: eri kokoisia ja eri tarkoituksiin. Tyypillisin puskuri lienee niin sanottu hätävara, joka voi olla rahaa säästötilillä muutamasta satasesta muutamaan tonniin. Hätävaran käyttökohteena ovat yleensä suunnittelemattomat menot, kuten esimerkiksi autonhuolto, jonkin kodinkoneen hajoaminen jne.

Puskuri(e)n puuttuessa joudutaan turvautumaan luottokorttiin, kulutusluottoihin tai pikavippeihin, jotka ovat sekä kallista pidemmän päälle ja todiste huonosta suunnittelusta.  Jonkin asian ostaminen velaksi on aina jostain muusta tulevaisuuden ostoksesta pois. Käytät siis rahaa, jota et vielä ole ansainnut ja jonka joudut joskus vielä maksamaan takaisin säästöjen tai muiden ostosten kustannuksella.

Itselläni on kestänyt reilut 20 vuotta sisäistää, mitä hyötyä on elää jo tienatulla rahalla, eikä esim. käytää rahojaan kuukautta ennakkoon VISAa vinguttamalla ja sitten lapioimalla seuraavan palkkansa VISA-laskun maksuun. Äkkiä ollaan tilanteessa, että jokainen tili on käytetty jo etukäteen ja pienikin hikka omissa tuloissa tai menoissa aiheuttaa paljon enemmän ongelmia, kustannuksia ja stressiä kuin tarvitsisi.

 

Ennen vanhaan joillakin oli tapana laittaa rahaa erillaisiin kirjekuoriin eri käyttötarkoituksia varten, kirjekuoren päällä saattoi lukea esimerkiksi ”joulu”, ”Kreetan-matka”, ”ravintoloihin” tai ”auton vaihtamiseen”. Nykyaikaisempia ja helpompi tapa toteuttaa puskureita on perustaa erillisiä tilejä eri säästökohteita varten. Ainakin OP ja varmasti muutkin pankit antavat tehdä suuren määrän tilejä ilmaiseksi.

Puskuritilin idea on se, että pystytään allokoimaan rahaa kuluihin, jotka eivät välttämättä ole kuukausittaisia (vrt. verot yrittäjällä ja joululahjat) tai kunnolla ennakoitavissa (vrt. auton huollot). Toisaalta voidaan laittaa rahaa myös ”sivuun” käyttötililtä, jolloin sitä ei tule yhtä helposti vahingossa käytettyä. Pienikin ylimääräinen vaiva vähentää halua kajota rahaan. Hyvin tärkeää on myös se, että olet automatisoinut tilisiirrot näille puskuritileille siten, että rahat siirtyvät jo tilipäivänä tai sitä seuraavana päivänä automaattisesti puskureihin.

Omassa taloudessani puskuritilejä on monta, mutta vähemmälläkin toki pärjää.

Palkkatililtä siirretään rahat tilipäivänä automaattisesti kaikille 10 tilille. Yhteisten laskujen, ostosten (kuten ruoka ja polttoaine) jne. tapauksessa on laskettu kuukausittainen keskiarvo menoille. Henkilökohtaiset-puskurini on toisessa pankissa, jonka tilillä on parempi talletuskorko. Perheen päivittäis-ostoksiin liittyvä tili on maksutapa-bonuksen takia S-Pankissa. Lasten säästötileille laitetaan rahaa pääosin lapsilisistä ja niitä käytetään lasten vaatteiden ja tavaroiden ostamiseen.

Henkilökohtaisella puolella olen allokoinut 200 e/kk muutaman tuhannen euron hätävaran rakentamiseen ja 70/70/30/30 e/kk loppuihin puskureihin. Lukemat ovat alustavia ja tulen niitä hienosäätämään ajan kuluessa. Lisäksi kun Hätävara-puskuriin on saatu riittävä summa, lopetan siirrot sinne.

Montako tiliä sinulla on tällä hetkellä käytössä? Mihin tarkoituksiin  käytät tilejäsi ja kuinka isoja puskureita suosittelet?

Kysymyksiä, ehdotuksia, ideoita ja muuta palautetta voi lähettää sähköpostilla blogi@elama.org tai suoraan artikkelin kommenttiosioon.

 

Opi jotain uutta joka päivä

Tämä ei niinkään ole mikään ylevä tavoite, kuin osittain täysin vahingossa tapahtunut realiteetti. Internetin kehittyvät palvelut, uusi tekniikka ja varsinkin älypuhelimet tarjoavat helppoja tapoja seurata erilaisia mielenkiinnonkohteita.

Joitakin vuosia sitten tuli puhelimella kuunneltua lähinnä musiikkia, netin uutisten seuranta oli rajoittunut roskalehdistöön ja Kindlelläkin tuli lähinnä luettua proosaa. Hyvin viihteellistä, mutta informaatio-arvoltaan köyhää aivojentäytettä.

Ensimmäinen askeleeni aikanaan oli, kun huomasin että perinteinen uutistuotanto (Iltapäivä-lehtien nettisivut jne) aiheuttavat itselleni lähinnä huonoa oloa, pessimismiä ja turvattomuuden tunnetta. Tein tietoisen päätöksen lopettaa ns. roskalehdistön seuraamisen kaikissa sen ilmentymismuodoissa. Maailman menosta ja omista kiinnostuksen kohteistaan pysyy kärryillä seuraamalla muutamaa laadukkaampaa uutislähdettä ja sukeltamalla blogien laajaan kirjoon.

Toinen askel tapahtui hieman myöhemmin, löydettyäni podcastien ihmeellisen maailman. Huomasin nopeasti että pyöräillessä, koiria lenkittäessä, nurmikko leikatessa, automatkoilla ja salilla onkin mukavampi kuunnella mielenkiintoista podcastia kuin kulunutta playlistiä Spotifystä.

Blogien ja podcastien jälkeen viimeisimpänä mediana olen nyt löytänyt äänikirjat. Olen nuoruudessani ollut hyvin innokas lukija, mutta perheellisenä on kirjojen lukeminen jäänyt muutamaan kirjaan vuodessa, aikaa kun ei tunnu koskaan löytyvän istua paikalleen kirjaa lukemaan. Äänikirjan hienous on se, että samoinkuin podcastia, sitä voi kuunnella kaikkialla mihin kännykkä tulee mukana ja kirjoja ehtii helposti kuuntelemaan useammankin kuukaudessa.

Tämän kirjoituksen otsikko viittaa jonkin sortin ylvääseen itsensä kehittämiseen, mutta toki blogeja, podcasteja ja äänikirjoja löytyy puhtaasti viihteellisistä, jopa roska-lähtökohdistakin. Kuten ylempänä mainitsin on omassa Feedlyssäni (alempana lisää näistä työkaluista) muutama omasta mielestäni laadukkaampi uutisfeedi (HS ja Economist) ja toista sataa eri mielenkiinnon kohteisiini liittyvää blogia (talous, pyöräily, pelit ja elokuvat jne). Pocket Casts podcast-ohjelmassani on erääseen lautapeliin keskittyvä podcast, Nordnet Rahapodi ja pari muuta lifestyle ja talous podcastia. Lopulta Audiblessa minulla on muutamia äänikirjoja, pääosin talouden-alalta toistaiseksi vielä.

Olen luonteeltani sellainen ihminen, joka uuden kiinnostuksen kohteen löydettyään kuluttaa hirveällä innolla kaiken löytämänsä tiedon aiheesta kuin aiheesta. Opin ja sisäistän edellä mainittujen kanavien kautta hirveän määrän uutta informaatiota ja saan mielestäni vahvan pohjan moninaisiin asioihin. Voin yhtään liiottelematta sanoa, että opin joka päivä jotain uutta.

Työkalut oppimiseen
    • Blogien ja erillaisten uutisvirtojen seuraamisesta tulee erittäin helppoa Feedlyä käyttämällä. Feedly on ilmainen palvelu jonne voi logata sisään Facebook tai Google-tiliä käyttämällä, tai luomalla erillisen Feedly-tilin. Feedlyn applikaatio kännykkään on erittäin hyvä ja suuri osa tuotteen viehätystä. Feedly on myös käytettävissä tietokoneelta nettisivun kautta (https://feedly.com). Hakutoiminnallisuutta käyttäen voit hakea aihealueita, suoraan nettisivujen nimiä tai jopa niiden osoitteita, tämän jälkeen  kyseinen lähde lisätään Feedlyyn jonka jälkeen uudet ”artikkelit” näkyvät omassa feedissäsi, tämä on hankalampi selittää kuin kokeilla, joten mars mars uutislähteita ja blogeja lisäämään.
    • Podcastien maailmaan on helppo sukeltaa kun lataa puhelimeensa jonkin podcast-sovelluksen, iPhoneissa on valmiina iTunes ja sen kattava kirjasto podcasteja, Spotifykin tukee periaatteessa podcasteja ja monet Androidin musiikkisoittimet myös. Itse pidän kuitenkin podcasti-käyttöön tarkoitetusta appiksesta eniten, tämän hetkinen suosikkini on Pocket Casts ( https://www.shiftyjelly.com/pocketcasts/  ). Pocket Castsin kautta on helppoa etsiä ja selata erilaisia podcast aihealueita ja lisätä niitä omiin suosikkeihin, tämän jälkeen appi voidaan asettaa automaattisesti latamaan uudet jaksot tai voidaan vaikka kuunnella koko podcastin episodi-historia putkeen.
    • Uusimpana tuttavuutenani on Amazonin omistama Audible, joka subscription-mallilla tarjoaa laajan  kirjaston äänikirjoja, joskin lähinnä vain englannin kielellä. Äänikirjat ovat ainakin tähän saakka olleet niin laadukkaasti ja selkeästi luettuja, ettei hieman heikommallakaan englannin kielen taidolla pitäisi olla ongelmia. Kirjoja löytyy koko ajan kasvavasta kirjastosta todella paljon ja toistaiseksi löytyy kuunneltavaa paljon enemmän kuin koskaan ehtisi kuunnella.
      • Audible Membership Trial-membership/ilmainen kuukausi jonka voit perua ennen uuden kuukauden alkamista ja et maksa mitään ja käteen jää pari vapaavalintaista audiokirjaa. Protip: Kun/Jos perut tuon tilauksen, kannattaa mainita syyksi ”liian kallis” jonka jälkeen saat tarjouksen alemmalla hinnalla. (Linkki on mallia affiliate, sinä saat kaksi ilmaista kirjaa ja minä ilmeisesti yhden)

 

Onko Audible, Feedly ja podcastit jo tuttuja ja kovalla käytöllä? Mitkä ovat suosikkejasi äänkirja, blogi tai podcast rintamalla?

Kysymyksiä, ehdotuksia, ideoita ja muuta palautetta voi lähettää sähköpostilla blogi@elama.org tai suoraan artikkelin kommenttiosioon

Askel 3: mihin rahan pitäisi mennä

Anna jokaiselle eurolle työ.

Edellisissä blogikirjoituksissa on käyty läpi nettovarallisuuden ja menojen laskeminen. Entä mitä sitten, kun halutaan ottaa aktiivinen rooli oman talouden ohjaimissa? Suunnitelmallisuutta voi lisätä monella tavalla: voidaan asettaa automaattisia säästöjä ja maksuja, voidaan tehdä budjetti joka kuukaudelle tai voidaan asettaa erillaisia tavoitteita. Mieluiten tehdään kaikkia näitä ennalta mainittuja.

Kun ”annetaan jokaiselle eurolle työ”, tarkoitetaan, että on tehty jo etukäteen suunnitelma, miten rahat käytetään. Suuri osa rahoista osoitetaan pakollisiin kuluihin, kuten asumiseen, elämiseen ja velkojen lyhentämiseen. Osa rahoista voidaan ohjata erillaisiin epäsäännöllisiin menoihin varautumiseen (esimerkiksi autonhuoltoa, matkailua, joululahjoja jne varten) ja osa pitäisi vielä ohjata pitkäaikaisempiin säästöihin. Kun jokaisella eurolla on oma työnsä jo etukäteen, tulee mielenjohteesta syntyvästä kulutuksesta vaikeampaa ja pitää perustella itselleen mistä suunnitellusta ”työstä” tuo raha otetaan kattamaan suunnittelematon kulu.

  1. Automatisoidaan taloutta niin paljon kuin mahdollista. Siinä missä asuntolainan lyhennys vähennetään yleensä automaattisesti tililtä palkkapäivänä, voidaan aivan yhtä hyvin automatisoida suurin osa laskuista suoraveloitukseen e-laskuina tms. Lisäksi erittäin suositeltua on se, ettei odoteta kuun loppuun säästöjen tekemistä (ts. katsotaan mitä jää jäljelle, usein ei mitään) vaan asetetaan säästötavoite ja maksetaan nekin heti palkkapäivänä.
  2. Tehdään budjetti palkkapäivänä ja mietitään jokaiselle eurolle paikkansa. Maksetaan kiinteät menot ja laskut heti ja korvamerkataan rahaa parhaan arvauksen mukaisesti niihin kuluihin, jotka eivät ole vielä euromääräisesti selvillä. Lisäksi otetaan huomioon harvemmin kuin kerran kuussa tulevat laskut, esimerkiksi vakuutukset ja verot voivat tulla vain kerran vuodessa, tällöin laskun summa jaetaan kuukausien määrällä ja tuo määrä budjetoidaan joka kuukausi talteen.
  3. Tämän jälkeen voidaan miettiä säästötavoitetta.  Jos haluat esimerkiksi 200 euroa säästöön lomamatkaa varten, siirrä se raha palkkapäivänä erillisille matkailu-tilille (lisätilit ovat varmaankin kaikissa pankeissa ilmaisia ja voit avata tilin vaikka jokaista säästökohdetta varten, jos haluat). Kun raha on edes pienen mutkan takana, kynnys kajota siihen on jo paljon suurempi. Erillisiä tilejä kannattaa perustaa eri säästötavoitteille ja automatisoida siirrot niille palkan kilahtaessa tilillesi.
  4. Kannattaa myös budjetoida asioita, joissa haluat karsia ja joiden kulujen ennakoiminen on vaikeaa. Kirjataan esimerkiksi 100 euron budjetti ravintoloille, 300 euroa ruokakauppaan, 30 euroa harrastuksiin jne. Kuun lopussa voi menolaskelmasta tehdä vertailun suunniteltujen ja toteutuneiden menojen suhteen ja korjata seuraavan kuun budjettiin lukemat vastaamaan paremmin toteumaa. Jotta homma toimisi, kannattaa seurata vaikka viikonvälein kuinka paljon budjettia on jäljellä kyseiselle menolle.
Esimerkin voimalla
  • Asuntolainan lyhennyksen lisäksi, maksan heti palkkapäivänä seuraavaan kuun kiinteät menot ja saapuneet laskut riippumatta eräpäivästä. Lisäksi ”säästän” heti palkan tullessa tavoiteeni verran rahaa tilille toisessa pankissa.
  • Perheessämme on käytössä ns. taloustili yhteisille menoille kuten sähkölle, vastikkeelle, lastenhoidolle, päivittäistavaroille, polttoaineelle yms. Menot on keskiarvotettu ja hienosäädetty ajan kanssa, tuon summan siirto on myös automatisoitu tilipäivälle.
  • Budjetoiminen ja menojen seuranta ja muu taulukointi vaikuttaa tuottavan minulle zen-mäistä mielenrauhaa, uskoisin että muutkin huomaavat saman kun asiasta muodostuu tapa.

 

Oheisesta taulukosta

  • Oma budjettini alkukesältä 2017.
  • Sinisellä kirjoitetut luvut pitävät sisällään vakioituneet kulut, ts. summa pysyy melko samana joka kuukausi ja jotta taulukko pysyisi lyhyenä on läjä menoja koostettu noihin numeroihin.
  • Suosittelen sinua avaamaan jokaisen kuluerän omalle rivilleen, joka toki pidentää taulukkoa paljon, mutta parantaa informaatioarvoa.
  • Alimman rivin säästöprosentti on hyvin tärkeä talouden tunnusluku, mutta palataan siihen myöhemmässä kirjoituksessa.

 

Riittivätkö suunnitelmassasi rahat kaikkiin menoihin ja jäikö jotain säästöönkin?

Kysymyksiä, ehdotuksia, ideoita ja muuta palautetta voi lähettää sähköpostilla blogi@elama.org tai suoraan artikkelin kommenttiosioon.

Askel 2: mihin rahat menevät

Mihin rahat menevät?

Usein tulee tuudittauduttua siihen uskoon, että rahaa on juuri sen verran, että kaikki menee kuluihin eli ”rahat menevät laskuihin”. Tämä siitäkin huolimatta, että palkkatulot yleensä kasvavat ja siltikään mitään ylimääräistä ei jää käteen. Englanniksi termi lienee ”lifestyle inflation” eli suomeksi elintason paisuminen.

Itselläni elintason lisäksi on paisunut myös luottokorttien saldo. Mielestäni oli kummallista, miten keskituloinen ihminen elää pikkuhiljaa velaksi. Nettovarallisuus -excelistä innostuneena päätinkin pureutua asiaan analyyttisesti ja kartoittaa yhden kuukauden menoni nähdäkseni, mihin oikein rahani käytän.

Itsekin ja varmasti moni muukin kuvittelee tietävänsä mihin rahansa suurinpiirtein laittaa; ”raha menee laskuihin” tai asumiseen, ruokaan ja velkojen maksuun. Haastaisin kuitenkin jokaista tekemään edes yhden laskelman omista menoistaan ja voin melkein luvata että sieltä löytyy yllätyksiä ja oivalluksia.

Menolaskelman teko on sinänsä hyvin yksinkertaista: otat nettipankistasi tiliotteen (usein vain) palkkatilistäsi ja luottokort(e)istasi. Omassa tapauksessani OP antaa nuo tiedot suoraan Exceliin uppoavassa CSV muodossa. Menolaskelman voi tehdä paperillekin, mutta itse pidän järkevämpänä käyttää taulukkolaskentaa,  jolloin on helpompi tehdä valmiille pohjalle menolaskelma seuraavallakin kerralla ja voi myös alkaa laskemaan erilaisia tunnusnumeroita.

Liitän alle valmiin pohjan Exceliin, jonka voi myös halutessaan avata Google  Driven kautta Spreadsheets ohjelmalla. Googlen palvelu on käytössä kaikilla Gmail-tilin käyttäjillä, eikä se maksa mitään.

Kolme askelta yksinkertaistettuna

1)  Kaiva pankistasi tiliote palkkatilille ja luottokorteillesi

2) Syötä tiedot tiliotteilta menolaskelmaan kategorioittain

3) Tutki lopputulosta ja katso, yllättääkö joku tietty kategoria suuruudellaan. Laske, paljonko oli kuukauden tulot miinus menot ja tuleeko laskelmasta ilmi selkeitä paikkoja nipistää, jotta nettovarallisuuden saisi kasvuun esimerkiksi lyhentämällä luottokortteja nopeammin.

Excel-pohja: Menolaskelma
Google Spreadsheets: ylläolevan Excelin voi ladata Google Driveen ja avata Spreadsheetissä.

Tammikuu 2017: 1300e miinuksella

Kuten artikkelin kuvasta näkyy, itselläni oli tämän vuoden Tammikuu melko vahvasti pakkasen puolella, joskin asiaa hieman tasapainottaa Joulukuussa maksettu veronpalautus.

Harrastin budjetointia vuodet 2007-2015, mutta 2015 aikana otimme vaimoni kanssa käyttöön ns. taloustilin jolta maksamme yhteiset talouden menot. Tuon muutoksen myöten lopahti myös oman budjetin pitäminen ja sitä myöten katosi täysin näkyvyys omaan tilanteeseen. 2017 tammikuusta aloitin uudelleen ja shokki oli melkoinen.

Tammikuun tapahtumia jälkeenpäin tutkiessani löysin monia täysin tarpeettomia menoja ja menoja joista voi elämäntason pahemmin kärsimättä hieman karsia.

Henkilökohtainen top 3 yllätykset:

  • Internet ja internet-palvelut 88e/kk (kyytiä saivat mm. HBO, Amazon Prime, VPN palvelu, 4g internet)
  • Luottokorttimaksut 624e/tammikuu (tämänkin rahan voisi oikeasti käyttää paremminkin, vuoden tavoitteeksi nousikin päästä eroon kokonaan luottokorttilaskuista)
  • Ravintolat 226e/tammikuu  (lopetin joka aamuisen cappucino-rituaalin ja vähensin hieman ulkona syömistä, säästö 150e luokkaa)

 

Löytyikö yllätyksiä tai teitkö jotain oivalluksia menoistasi?

Kysymyksiä, ehdotuksia, ideoita ja muuta palautetta voi lähettää sähköpostilla blogi@elama.org tai suoraan artikkelin kommenttiosioon.

Askel 1: nettovarallisuus

Paljonko varallisuuteni on?

Nettovarallisuus on yksinkertaisimpia oman talouden mittareita. Lisäksi kun nettovarallisuuden kehitystä seurataan edes muutama kuukausi, saatikka sitten joka kuukausi, antaa se arvokasta tietoa suunnasta, johon ollaan menossa. Lyhyesti sanoen nettovarallisuus saadaan kun vähennetään omaisuudestasi velkasi.

Yksinkertaisimmillaan tämä on : asunnon arvo + pankkitilien sisältö – asuntolaina – muut velat esim luottokortit .

Itse kiinnostuin laskemaan oman nettovarallisuuteeni muutama vuosi sitten tuoreena asuntolainallisena. Kuten monelle muullekin, ensimmäinen kerta voi olla järkytys. Olin pitänyt itseäni kohtuu järkevänä ihmisenä rahan kanssa – tulot olivat kohtuulliset ja en mielestäni tuhlaillut typeryyksiin. Negatiivinen nettovarallisuus avasi kuitenkin silmät miettimään omaa tilannetta tarkemmin.

Negatiivinen nettovarallisuus kertoo siitä, että minulla on enemmän lainoja kuin omaisuutta. Suurin syyllinen omalla kohdallani negatiiviseen varallisuuten oli tuore asuntolaina, joka sisälsi n. 15 tuhannen euron remonttilainaosuuden. Tuo raha oli oma osuuteni saunan, kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen täydellisestä remontista. Nyt muutama vuosi myöhemmin lasken, että yhdessä asunnon arvonnousun kanssa (asun isossa kasvukeskuksessa) tuo remonttilaina nosti talon arvoa lainaa vastaavan määrän.

Omakohtaisen taloudellisen heräämisen myötä olen seurannut mm. nettovarallisuuden kehittymistä melko säännöllisesti ja se onkin onneksi kasvanut oikeaan suuntaan hitaasti mutta varmasti.

Suosittelen jokaiselle n. viisi minuutin harjoitusta, jossa voi laskea oman nettovarallisuutensa vaikka sanomalehden reunaan tai  taulukko-ohjelmaan (Google Drive, Excel tms.), jos haluaa lähteä asiaa seuraamaan useammin.

Oma tilanteeni yksinkertaistettuna:

Excel-pohja: nettovarallisuus
Google Spreadsheets: ylläolevan Excelin voi ladata Google Driveen ja avata Spreadsheetissä.

Onko oma nettovarallisuutesi plussalla vai miinuksella? 

Kysymyksiä, ehdotuksia, ideoita ja muuta palautetta voi lähettää sähköpostilla blogi@elama.org tai suoraan artikkelin kommenttiosioon.