Vetoapua säästämiseen – Miten päästä alkuun sijoittamisessa osa 1

Harmittaako pankkitilin nollakorko, kiinnostaisiko vetoapu omaan talouteen? Sijoittamisen aloittaminen ei vaadi suuria säästöjä, eikä mitään pesämunaa vaadita. Päinvastoin yksi järkevimpiä tapoja sijoittaa on tehdä se kuukausittain kohtuullisilla summilla.

Lähtökohtasi

Sijoittaminen säästömielessä ei ole monimutkaista tai vaikeaa, mutta se vaatii tosin sen verran vaivaa, että selvität itse, mikä on sinun rahoillesi parasta. Mikään ulkoinen taho ei ajattele sinun parastasi, vaan muiden tavoite on päästä osalliseksi sinun varoistasi. Pankkisi todennäköisesti tyrkyttää sinulle ns. kuukausisäästö-rahastoja, mikä on aivan sama asia kuin sijoittaa rahat itse valitsemiisi rahastoihin, paitsi paljon kalliimpaa.

  • Onko kuukausittainen taloutesi ylijäämäinen (tai voitko tehdä siitä sellaisen https://elama.org/omatalous/ ) siten että rahaa voidaan ylipäätään säästää?
    • Jos rahaa ei jää säästettäväksi asti, pitää sinun aloittaa oman talouden hallinnan perusteista. Jos elät ns. kädestä suuhun tai jopa velaksi (luottokortin saldon hitaasti kasvaessa) et voi lähtökohtaisesti säästää. Budjetointi, kertasäästöt, omien tavoitteiden selkeyttäminen jne. avaavat mahdollisuuden plussalla pysyvään talouteen.
    • Jos ja kun rahaa jää yli kuukausittain, kannattaa tuokin raha laittaa töihin luomaan lisää varallisuutta. Tästä seuraa kiihtyvä kierre, jossa raha tulee rahan luokse ja riippuvuutesi tilinauhaan vähenee.
  • Onko sinulla jo esimerkiksi säästötilillä isompi summa makaamassa inflaation sitä hitaasti syödessä vai oletko aloittamassa tyhjästä?
    • Isoja summia ei kannata työntää kerralla sijoituksiin, joissa on korkea volatiliteetti (arvon vaihtelu). Sen sijaan summa kannattaa jakaa esimerkiksi kahdellatoista ja sijoittaa kerran kuukaudessa vuoden ajan, jos kohteena on osakkeet, rahastot tms.
    • Ilman alkupääomaa pääsee aivan yhtä hyvin liikkeelle eikä kuukausittain sijoitettavien summien tarvitse olla suuria, mutta enemmän on tietysti enemmän. Itse aloitin 30 eurolla kuukaudessa, joka on kuin itsestään paisunut suuremmaksi koko ajan prioriteettien muuttuessa.
  • Millaisia erilaisia tavoitteita sinulla on? Yritätkö esimerkiksi säästä puskureita ja hätävaraa huolettomaampaan arkeen, säästätkö uutta autoa tai lomaa varten, onko tavoitteenasi käsiraha omaan asuntoon tai jopa pesämunaa kultaisille eläkevuosille?
    • Aika on yksi tärkeimpiä tekijöitä sijoittamisessa. Ensinnäkin aika tekee tehtävänsä ja parhaat tulokset voidaan saavuttaa pitkäjänteisellä säästämisellä ja sijoittamisella.
    • Toiseksi on hyvin tärkeä tiedostaa, että on olemassa erilaisia sijoituksia ja valinta niiden välillä perustuu isolta osin siihen, kauanko voit pitää rahasi sijoitettuna. Esimerkiksi jos tarvitset säästöjäsi elämiseen,  niitä ei ole syytä altistaa osakkeiden arvonvaihtelulle. Mutta toisaalta, jos säästät pitkäjänteisesti vuosien yli, tällöin ei kannata tyytyä säästötilien olemattomiinen tuottoihin.
Itse vai pankin tiskiltä?

Pankit tarjoavat monenlaisia rahastojaan kuukausisäästösopimuksilla (OP:lla OP-Maltillinen/Rohkea/Varovainen,  Nordealla Säästö-rahastot jne.). Vaikka ne ovatkin ”parempia kuin ei mitään”, ovat ne vain marginaalisesti kannattavia sinulle. Pankki vetää välistä aika kovan korvauksen, eikä tarjoa sinulle juurikaan lisäarvoa. 1-2% ylimääräinen kustannus ei ehkä kuulosta paljolta, mutta kun otat huomioon, että odotettu tuotto pankin rahastoilla voi olla keskimäärin 6%, niin pankin osuus saattaa olla esimerkiksi kolmasosa kaikista tuotoista.

Kun huomioidaan korkoa korolle-efekti, joka siis toimii kuluissa sinua vastaan, on tuo kolmanneksen kustannus pitemmän päälle jo silkkaa ryöstöä. Tältä ryöstöltä välttyäksesi vaaditaan sinulta hieman perehtymistä ja hieman enemmän vaivaa kuin vain nimi alle pankin rahastosoppariin. Hyvä uutinen on se, että kun kerran viitsit asian selvittää pääset sillä jo todella pitkälle.

Mihin konkreettisesti voi sijoittaa?

Euroja on erilaisia – ainakin kun kyseessä on sijoittamisen yhdistäminen säästämiseen. Mieti tavoitteitasi ja mitä tuo sijoittamiseen käyttämäsi raha sinulle merkitsee. Onko osa rahasta sellaista mikä saa tuottaa sijoitettuna 5, 10 tai jopa 20 vuotta, onko osa rahasta välttämätöntä normaalin arjen rahoittamiseen.

En halua sanoa mitä sinun pitäisi tehdä, mutta kerron miten itse asiasta ajattelen.

 Erittäin lyhyen tähtäimen säästöt (0-12kk)
  • Käyttötarkoituksia on monia: hätävara, puskurit, lomamatka, pahan päivän jemma jne
  • Yhdistävä tekijä on se, että todennäköisesti tarvitset rahoja parin kuukauden tai vuoden sisällä.
  • Kun tarve tulee, saattaa tarve olla äkillinen ja rahojen kotouttaminen ei saa kestää liian pitkään.
  • Sijoituksen arvo ei myöskään saa alentua yllättäen, koska aikaa ei välttämättä ole odotella että arvostus palautuu.

Erittäin lyhyen tähtäimen erillaiset säästöt olen sijoittanut korkeakorkoiselle pankkitilille. Itse avasin tätä varten asiakkuuden Bank Norwegianiin, joka maksaa suhteellisen hyvää korkoa 1,75% – ainakin kun vertaat tilipankkisi nollaa hipovaan korkoon. Tilipankistasi voit asettaa kuukausittaisen maksun Bank Norwegianin tilillesi ja takaisin rahasi saat päätilillesi normaalin parin pankkipäivän jälkeen. Tuo parin päivän viive auttaa myös vähentämään hetkellisten päähänpistojen aiheuttamaan kulutusta.

Lyhyen tähtäimen säästöt ilman riskiä (1-3 vuotta)
  • Hieman isommat hankinnat, pitemmät puskurit ja isompi hätävara, kassa kaukomatkalle, käsiraha autoon jne.
  • Tyypillisesti hyvä tapa aloittaa sijoittaminen silloin, kun edessä saattaa olla muutoksia elämäntilanteeseen, työsuhteeseen tai muuten vain hankaluutta arvioida oman talouden kestävyyttä.
  • Rahojen kotiutus saa kestää muutamasta päivästä viikkoon, mutta riskiä äkillisestä arvonlaskusta ei haluta ottaa.

1-3 vuoden säästöajalla olen lähtenyt tavoittelemaan korkeampaa tuottoa kuin mitä säästötilit tarjoavat sijoittamalla S-osuuskuntien jäsenyyksiin. Tämä on mahdollista jokaiselle, oli S-ketjun asiakas ennestään tai ei. S-osuuskuntia on toistakymmentä ja noin 12 niistä maksaa paljon parempaa korkoa osuuksilleen kuin yksikään pankkitili. Itseasiassa keskiarvo tuotto on äärimmäisen hyvä 10% (vuonna 2017) ja tuoton verotus on erittäin kevyt.

Ongelma tietenkin on se, ettet voi omistaa kuin yhden osuuden jokaisesta 12 korkoa maksavasta osuuskunnasta ja jokainen osuus maksaa 100e. Näin ollen maksimisijoitus per henkilö on n. 1200 euroa ja tuotto siitä noin 10 % vuodessa. Perheelliset voivat ostaa osuudet myös lapsilleen ja puolisot voivat omistaa samat osuudet toistamiseen. Osuuskunnan jäsenyys pitää ostaa viimeistään joulukuussa, mikäli haluaa seuraavan vuoden koroista osalliseksi. Osuudet voi myydä takaisin milloin vain, jolloin saa sijoitetun rahan takaisin varmasti. Lähtökohtaisesti parempaa sijoitusta saakin hakea .

Hieman pitempi sitoutuminen (3-5 vuotta) ja hieman riskiäkin
  • Isommat elämän hankinnat ilman velkaa kuten auto, remontit jne ja ylipäätään sijoittaminen omaan tulevaisuuteen.
  • Kun ei voida enää enempää syytää rahaa S-osuuksiin ja käteistä ei tarvita Bank Norwegianiin enempää, mutta toisaalta ei vielä haluta jatkuvaa pörssimarkkinalle ominaista arvon jatkuvaa vaihtelua.
  • Sijoituksen likvidointi (kotiuttaminen) saattaa kestää joistakin viikoista jopa kuukausiin. Ei suositeltavaa sitoa kaikkia säästöjä, vaan puskurit ja lyhyemmän aikavälin säästöt pitää olla riittävät.

Kun riskittömät ja hyvätuottoiset S-osuudet ja vastaavat on kaikki haalittu, pitää katsetta siirtää hieman riskiä sisältäviin sijoituksiin. Normaalissa taloustilanteessa erillaiset velkakirjat eli perinteiset bondi-sijoitukset olisivat hyvä vaihtoehto, mutta pankkikorkojen ollessa jopa negatiivisia, ei näistä voida saada juurikaan järkeviä tuottoja.

Rahan lainaaminen tarvitseville on tässäkin tapauksessa oma ratkaisuni ja uudempi malli on osallistua ns. vertaislainaukseen tai sijoittaa yhtiöön joka sitä suorittaa. Pienemmällä kuukausisummalla (25e/kk ja ylöspäin) voi lähteä esimerkiksi Fellow Finance palvelun kautta sijoittamaan vertaislainojen osuuksiin, jolloin odotettavissa on noin 8% keskimääräisiä tuottoja. Mukana kulkeutuu jonkin verran riskiäkin, joskin sekin on rajoitettu Fellow Financella maksimissaan 30% menetykseen, jos lainanmaksaja jättää lainansa hoitamatta.

Toinen vaihtoehto on sijoittaa yritykseen joka lainoittaa yrityksiä ja kulutusluottoja, tällainen vaihtoehto on esimerkiksi www.korkeatuottoinen.fi joka maksaa kiinteän 7% tuoton sijoitetulle pääomalle. Tällöin minimisijoitus on 500e jonka voi tehdä vaikka puolen vuoden välein tai milloin sopivan rahan saa kasaan. Sijoitusaika on vähintään 6kk muuten 7% tuottoon tehdään vähennys.

Osassa 2 tutustutaan pitkän tähtäimen sijoittamiseen ja siihen mitä riskistä puhuttaessa oikeasti tarkoitetaan. Katsotaan rahastoja, ETF:ä, suoria osasijoituksia jne.

Askel 4: puskureiden rakentaminen

Käytä vain rahaa, jonka olet jo tienannut.

Henkilökohtaisessa taloudessa voi puskureita olla monella tapaa toteutettuna: eri kokoisia ja eri tarkoituksiin. Tyypillisin puskuri lienee niin sanottu hätävara, joka voi olla rahaa säästötilillä muutamasta satasesta muutamaan tonniin. Hätävaran käyttökohteena ovat yleensä suunnittelemattomat menot, kuten esimerkiksi autonhuolto, jonkin kodinkoneen hajoaminen jne.

Puskuri(e)n puuttuessa joudutaan turvautumaan luottokorttiin, kulutusluottoihin tai pikavippeihin, jotka ovat sekä kallista pidemmän päälle ja todiste huonosta suunnittelusta.  Jonkin asian ostaminen velaksi on aina jostain muusta tulevaisuuden ostoksesta pois. Käytät siis rahaa, jota et vielä ole ansainnut ja jonka joudut joskus vielä maksamaan takaisin säästöjen tai muiden ostosten kustannuksella.

Itselläni on kestänyt reilut 20 vuotta sisäistää, mitä hyötyä on elää jo tienatulla rahalla, eikä esim. käytää rahojaan kuukautta ennakkoon VISAa vinguttamalla ja sitten lapioimalla seuraavan palkkansa VISA-laskun maksuun. Äkkiä ollaan tilanteessa, että jokainen tili on käytetty jo etukäteen ja pienikin hikka omissa tuloissa tai menoissa aiheuttaa paljon enemmän ongelmia, kustannuksia ja stressiä kuin tarvitsisi.

 

Ennen vanhaan joillakin oli tapana laittaa rahaa erillaisiin kirjekuoriin eri käyttötarkoituksia varten, kirjekuoren päällä saattoi lukea esimerkiksi ”joulu”, ”Kreetan-matka”, ”ravintoloihin” tai ”auton vaihtamiseen”. Nykyaikaisempia ja helpompi tapa toteuttaa puskureita on perustaa erillisiä tilejä eri säästökohteita varten. Ainakin OP ja varmasti muutkin pankit antavat tehdä suuren määrän tilejä ilmaiseksi.

Puskuritilin idea on se, että pystytään allokoimaan rahaa kuluihin, jotka eivät välttämättä ole kuukausittaisia (vrt. verot yrittäjällä ja joululahjat) tai kunnolla ennakoitavissa (vrt. auton huollot). Toisaalta voidaan laittaa rahaa myös ”sivuun” käyttötililtä, jolloin sitä ei tule yhtä helposti vahingossa käytettyä. Pienikin ylimääräinen vaiva vähentää halua kajota rahaan. Hyvin tärkeää on myös se, että olet automatisoinut tilisiirrot näille puskuritileille siten, että rahat siirtyvät jo tilipäivänä tai sitä seuraavana päivänä automaattisesti puskureihin.

Omassa taloudessani puskuritilejä on monta, mutta vähemmälläkin toki pärjää.

Palkkatililtä siirretään rahat tilipäivänä automaattisesti kaikille 10 tilille. Yhteisten laskujen, ostosten (kuten ruoka ja polttoaine) jne. tapauksessa on laskettu kuukausittainen keskiarvo menoille. Henkilökohtaiset-puskurini on toisessa pankissa, jonka tilillä on parempi talletuskorko. Perheen päivittäis-ostoksiin liittyvä tili on maksutapa-bonuksen takia S-Pankissa. Lasten säästötileille laitetaan rahaa pääosin lapsilisistä ja niitä käytetään lasten vaatteiden ja tavaroiden ostamiseen.

Henkilökohtaisella puolella olen allokoinut 200 e/kk muutaman tuhannen euron hätävaran rakentamiseen ja 70/70/30/30 e/kk loppuihin puskureihin. Lukemat ovat alustavia ja tulen niitä hienosäätämään ajan kuluessa. Lisäksi kun Hätävara-puskuriin on saatu riittävä summa, lopetan siirrot sinne.

Montako tiliä sinulla on tällä hetkellä käytössä? Mihin tarkoituksiin  käytät tilejäsi ja kuinka isoja puskureita suosittelet?

Kysymyksiä, ehdotuksia, ideoita ja muuta palautetta voi lähettää sähköpostilla blogi@elama.org tai suoraan artikkelin kommenttiosioon.

 

Opi jotain uutta joka päivä

Tämä ei niinkään ole mikään ylevä tavoite, kuin osittain täysin vahingossa tapahtunut realiteetti. Internetin kehittyvät palvelut, uusi tekniikka ja varsinkin älypuhelimet tarjoavat helppoja tapoja seurata erilaisia mielenkiinnonkohteita.

Joitakin vuosia sitten tuli puhelimella kuunneltua lähinnä musiikkia, netin uutisten seuranta oli rajoittunut roskalehdistöön ja Kindlelläkin tuli lähinnä luettua proosaa. Hyvin viihteellistä, mutta informaatio-arvoltaan köyhää aivojentäytettä.

Ensimmäinen askeleeni aikanaan oli, kun huomasin että perinteinen uutistuotanto (Iltapäivä-lehtien nettisivut jne) aiheuttavat itselleni lähinnä huonoa oloa, pessimismiä ja turvattomuuden tunnetta. Tein tietoisen päätöksen lopettaa ns. roskalehdistön seuraamisen kaikissa sen ilmentymismuodoissa. Maailman menosta ja omista kiinnostuksen kohteistaan pysyy kärryillä seuraamalla muutamaa laadukkaampaa uutislähdettä ja sukeltamalla blogien laajaan kirjoon.

Toinen askel tapahtui hieman myöhemmin, löydettyäni podcastien ihmeellisen maailman. Huomasin nopeasti että pyöräillessä, koiria lenkittäessä, nurmikko leikatessa, automatkoilla ja salilla onkin mukavampi kuunnella mielenkiintoista podcastia kuin kulunutta playlistiä Spotifystä.

Blogien ja podcastien jälkeen viimeisimpänä mediana olen nyt löytänyt äänikirjat. Olen nuoruudessani ollut hyvin innokas lukija, mutta perheellisenä on kirjojen lukeminen jäänyt muutamaan kirjaan vuodessa, aikaa kun ei tunnu koskaan löytyvän istua paikalleen kirjaa lukemaan. Äänikirjan hienous on se, että samoinkuin podcastia, sitä voi kuunnella kaikkialla mihin kännykkä tulee mukana ja kirjoja ehtii helposti kuuntelemaan useammankin kuukaudessa.

Tämän kirjoituksen otsikko viittaa jonkin sortin ylvääseen itsensä kehittämiseen, mutta toki blogeja, podcasteja ja äänikirjoja löytyy puhtaasti viihteellisistä, jopa roska-lähtökohdistakin. Kuten ylempänä mainitsin on omassa Feedlyssäni (alempana lisää näistä työkaluista) muutama omasta mielestäni laadukkaampi uutisfeedi (HS ja Economist) ja toista sataa eri mielenkiinnon kohteisiini liittyvää blogia (talous, pyöräily, pelit ja elokuvat jne). Pocket Casts podcast-ohjelmassani on erääseen lautapeliin keskittyvä podcast, Nordnet Rahapodi ja pari muuta lifestyle ja talous podcastia. Lopulta Audiblessa minulla on muutamia äänikirjoja, pääosin talouden-alalta toistaiseksi vielä.

Olen luonteeltani sellainen ihminen, joka uuden kiinnostuksen kohteen löydettyään kuluttaa hirveällä innolla kaiken löytämänsä tiedon aiheesta kuin aiheesta. Opin ja sisäistän edellä mainittujen kanavien kautta hirveän määrän uutta informaatiota ja saan mielestäni vahvan pohjan moninaisiin asioihin. Voin yhtään liiottelematta sanoa, että opin joka päivä jotain uutta.

Työkalut oppimiseen
    • Blogien ja erillaisten uutisvirtojen seuraamisesta tulee erittäin helppoa Feedlyä käyttämällä. Feedly on ilmainen palvelu jonne voi logata sisään Facebook tai Google-tiliä käyttämällä, tai luomalla erillisen Feedly-tilin. Feedlyn applikaatio kännykkään on erittäin hyvä ja suuri osa tuotteen viehätystä. Feedly on myös käytettävissä tietokoneelta nettisivun kautta (https://feedly.com). Hakutoiminnallisuutta käyttäen voit hakea aihealueita, suoraan nettisivujen nimiä tai jopa niiden osoitteita, tämän jälkeen  kyseinen lähde lisätään Feedlyyn jonka jälkeen uudet ”artikkelit” näkyvät omassa feedissäsi, tämä on hankalampi selittää kuin kokeilla, joten mars mars uutislähteita ja blogeja lisäämään.
    • Podcastien maailmaan on helppo sukeltaa kun lataa puhelimeensa jonkin podcast-sovelluksen, iPhoneissa on valmiina iTunes ja sen kattava kirjasto podcasteja, Spotifykin tukee periaatteessa podcasteja ja monet Androidin musiikkisoittimet myös. Itse pidän kuitenkin podcasti-käyttöön tarkoitetusta appiksesta eniten, tämän hetkinen suosikkini on Pocket Casts ( https://www.shiftyjelly.com/pocketcasts/  ). Pocket Castsin kautta on helppoa etsiä ja selata erilaisia podcast aihealueita ja lisätä niitä omiin suosikkeihin, tämän jälkeen appi voidaan asettaa automaattisesti latamaan uudet jaksot tai voidaan vaikka kuunnella koko podcastin episodi-historia putkeen.
    • Uusimpana tuttavuutenani on Amazonin omistama Audible, joka subscription-mallilla tarjoaa laajan  kirjaston äänikirjoja, joskin lähinnä vain englannin kielellä. Äänikirjat ovat ainakin tähän saakka olleet niin laadukkaasti ja selkeästi luettuja, ettei hieman heikommallakaan englannin kielen taidolla pitäisi olla ongelmia. Kirjoja löytyy koko ajan kasvavasta kirjastosta todella paljon ja toistaiseksi löytyy kuunneltavaa paljon enemmän kuin koskaan ehtisi kuunnella.
      • Audible Membership Trial-membership/ilmainen kuukausi jonka voit perua ennen uuden kuukauden alkamista ja et maksa mitään ja käteen jää pari vapaavalintaista audiokirjaa. Protip: Kun/Jos perut tuon tilauksen, kannattaa mainita syyksi ”liian kallis” jonka jälkeen saat tarjouksen alemmalla hinnalla. (Linkki on mallia affiliate, sinä saat kaksi ilmaista kirjaa ja minä ilmeisesti yhden)

 

Onko Audible, Feedly ja podcastit jo tuttuja ja kovalla käytöllä? Mitkä ovat suosikkejasi äänkirja, blogi tai podcast rintamalla?

Kysymyksiä, ehdotuksia, ideoita ja muuta palautetta voi lähettää sähköpostilla blogi@elama.org tai suoraan artikkelin kommenttiosioon

Askel 3: mihin rahan pitäisi mennä

Anna jokaiselle eurolle työ.

Edellisissä blogikirjoituksissa on käyty läpi nettovarallisuuden ja menojen laskeminen. Entä mitä sitten, kun halutaan ottaa aktiivinen rooli oman talouden ohjaimissa? Suunnitelmallisuutta voi lisätä monella tavalla: voidaan asettaa automaattisia säästöjä ja maksuja, voidaan tehdä budjetti joka kuukaudelle tai voidaan asettaa erillaisia tavoitteita. Mieluiten tehdään kaikkia näitä ennalta mainittuja.

Kun ”annetaan jokaiselle eurolle työ”, tarkoitetaan, että on tehty jo etukäteen suunnitelma, miten rahat käytetään. Suuri osa rahoista osoitetaan pakollisiin kuluihin, kuten asumiseen, elämiseen ja velkojen lyhentämiseen. Osa rahoista voidaan ohjata erillaisiin epäsäännöllisiin menoihin varautumiseen (esimerkiksi autonhuoltoa, matkailua, joululahjoja jne varten) ja osa pitäisi vielä ohjata pitkäaikaisempiin säästöihin. Kun jokaisella eurolla on oma työnsä jo etukäteen, tulee mielenjohteesta syntyvästä kulutuksesta vaikeampaa ja pitää perustella itselleen mistä suunnitellusta ”työstä” tuo raha otetaan kattamaan suunnittelematon kulu.

  1. Automatisoidaan taloutta niin paljon kuin mahdollista. Siinä missä asuntolainan lyhennys vähennetään yleensä automaattisesti tililtä palkkapäivänä, voidaan aivan yhtä hyvin automatisoida suurin osa laskuista suoraveloitukseen e-laskuina tms. Lisäksi erittäin suositeltua on se, ettei odoteta kuun loppuun säästöjen tekemistä (ts. katsotaan mitä jää jäljelle, usein ei mitään) vaan asetetaan säästötavoite ja maksetaan nekin heti palkkapäivänä.
  2. Tehdään budjetti palkkapäivänä ja mietitään jokaiselle eurolle paikkansa. Maksetaan kiinteät menot ja laskut heti ja korvamerkataan rahaa parhaan arvauksen mukaisesti niihin kuluihin, jotka eivät ole vielä euromääräisesti selvillä. Lisäksi otetaan huomioon harvemmin kuin kerran kuussa tulevat laskut, esimerkiksi vakuutukset ja verot voivat tulla vain kerran vuodessa, tällöin laskun summa jaetaan kuukausien määrällä ja tuo määrä budjetoidaan joka kuukausi talteen.
  3. Tämän jälkeen voidaan miettiä säästötavoitetta.  Jos haluat esimerkiksi 200 euroa säästöön lomamatkaa varten, siirrä se raha palkkapäivänä erillisille matkailu-tilille (lisätilit ovat varmaankin kaikissa pankeissa ilmaisia ja voit avata tilin vaikka jokaista säästökohdetta varten, jos haluat). Kun raha on edes pienen mutkan takana, kynnys kajota siihen on jo paljon suurempi. Erillisiä tilejä kannattaa perustaa eri säästötavoitteille ja automatisoida siirrot niille palkan kilahtaessa tilillesi.
  4. Kannattaa myös budjetoida asioita, joissa haluat karsia ja joiden kulujen ennakoiminen on vaikeaa. Kirjataan esimerkiksi 100 euron budjetti ravintoloille, 300 euroa ruokakauppaan, 30 euroa harrastuksiin jne. Kuun lopussa voi menolaskelmasta tehdä vertailun suunniteltujen ja toteutuneiden menojen suhteen ja korjata seuraavan kuun budjettiin lukemat vastaamaan paremmin toteumaa. Jotta homma toimisi, kannattaa seurata vaikka viikonvälein kuinka paljon budjettia on jäljellä kyseiselle menolle.
Esimerkin voimalla
  • Asuntolainan lyhennyksen lisäksi, maksan heti palkkapäivänä seuraavaan kuun kiinteät menot ja saapuneet laskut riippumatta eräpäivästä. Lisäksi ”säästän” heti palkan tullessa tavoiteeni verran rahaa tilille toisessa pankissa.
  • Perheessämme on käytössä ns. taloustili yhteisille menoille kuten sähkölle, vastikkeelle, lastenhoidolle, päivittäistavaroille, polttoaineelle yms. Menot on keskiarvotettu ja hienosäädetty ajan kanssa, tuon summan siirto on myös automatisoitu tilipäivälle.
  • Budjetoiminen ja menojen seuranta ja muu taulukointi vaikuttaa tuottavan minulle zen-mäistä mielenrauhaa, uskoisin että muutkin huomaavat saman kun asiasta muodostuu tapa.

 

Oheisesta taulukosta

  • Oma budjettini alkukesältä 2017.
  • Sinisellä kirjoitetut luvut pitävät sisällään vakioituneet kulut, ts. summa pysyy melko samana joka kuukausi ja jotta taulukko pysyisi lyhyenä on läjä menoja koostettu noihin numeroihin.
  • Suosittelen sinua avaamaan jokaisen kuluerän omalle rivilleen, joka toki pidentää taulukkoa paljon, mutta parantaa informaatioarvoa.
  • Alimman rivin säästöprosentti on hyvin tärkeä talouden tunnusluku, mutta palataan siihen myöhemmässä kirjoituksessa.

 

Riittivätkö suunnitelmassasi rahat kaikkiin menoihin ja jäikö jotain säästöönkin?

Kysymyksiä, ehdotuksia, ideoita ja muuta palautetta voi lähettää sähköpostilla blogi@elama.org tai suoraan artikkelin kommenttiosioon.

Askel 2: mihin rahat menevät

Mihin rahat menevät?

Usein tulee tuudittauduttua siihen uskoon, että rahaa on juuri sen verran, että kaikki menee kuluihin eli ”rahat menevät laskuihin”. Tämä siitäkin huolimatta, että palkkatulot yleensä kasvavat ja siltikään mitään ylimääräistä ei jää käteen. Englanniksi termi lienee ”lifestyle inflation” eli suomeksi elintason paisuminen.

Itselläni elintason lisäksi on paisunut myös luottokorttien saldo. Mielestäni oli kummallista, miten keskituloinen ihminen elää pikkuhiljaa velaksi. Nettovarallisuus -excelistä innostuneena päätinkin pureutua asiaan analyyttisesti ja kartoittaa yhden kuukauden menoni nähdäkseni, mihin oikein rahani käytän.

Itsekin ja varmasti moni muukin kuvittelee tietävänsä mihin rahansa suurinpiirtein laittaa; ”raha menee laskuihin” tai asumiseen, ruokaan ja velkojen maksuun. Haastaisin kuitenkin jokaista tekemään edes yhden laskelman omista menoistaan ja voin melkein luvata että sieltä löytyy yllätyksiä ja oivalluksia.

Menolaskelman teko on sinänsä hyvin yksinkertaista: otat nettipankistasi tiliotteen (usein vain) palkkatilistäsi ja luottokort(e)istasi. Omassa tapauksessani OP antaa nuo tiedot suoraan Exceliin uppoavassa CSV muodossa. Menolaskelman voi tehdä paperillekin, mutta itse pidän järkevämpänä käyttää taulukkolaskentaa,  jolloin on helpompi tehdä valmiille pohjalle menolaskelma seuraavallakin kerralla ja voi myös alkaa laskemaan erilaisia tunnusnumeroita.

Liitän alle valmiin pohjan Exceliin, jonka voi myös halutessaan avata Google  Driven kautta Spreadsheets ohjelmalla. Googlen palvelu on käytössä kaikilla Gmail-tilin käyttäjillä, eikä se maksa mitään.

Kolme askelta yksinkertaistettuna

1)  Kaiva pankistasi tiliote palkkatilille ja luottokorteillesi

2) Syötä tiedot tiliotteilta menolaskelmaan kategorioittain

3) Tutki lopputulosta ja katso, yllättääkö joku tietty kategoria suuruudellaan. Laske, paljonko oli kuukauden tulot miinus menot ja tuleeko laskelmasta ilmi selkeitä paikkoja nipistää, jotta nettovarallisuuden saisi kasvuun esimerkiksi lyhentämällä luottokortteja nopeammin.

Excel-pohja: Menolaskelma
Google Spreadsheets: ylläolevan Excelin voi ladata Google Driveen ja avata Spreadsheetissä.

Tammikuu 2017: 1300e miinuksella

Kuten artikkelin kuvasta näkyy, itselläni oli tämän vuoden Tammikuu melko vahvasti pakkasen puolella, joskin asiaa hieman tasapainottaa Joulukuussa maksettu veronpalautus.

Harrastin budjetointia vuodet 2007-2015, mutta 2015 aikana otimme vaimoni kanssa käyttöön ns. taloustilin jolta maksamme yhteiset talouden menot. Tuon muutoksen myöten lopahti myös oman budjetin pitäminen ja sitä myöten katosi täysin näkyvyys omaan tilanteeseen. 2017 tammikuusta aloitin uudelleen ja shokki oli melkoinen.

Tammikuun tapahtumia jälkeenpäin tutkiessani löysin monia täysin tarpeettomia menoja ja menoja joista voi elämäntason pahemmin kärsimättä hieman karsia.

Henkilökohtainen top 3 yllätykset:

  • Internet ja internet-palvelut 88e/kk (kyytiä saivat mm. HBO, Amazon Prime, VPN palvelu, 4g internet)
  • Luottokorttimaksut 624e/tammikuu (tämänkin rahan voisi oikeasti käyttää paremminkin, vuoden tavoitteeksi nousikin päästä eroon kokonaan luottokorttilaskuista)
  • Ravintolat 226e/tammikuu  (lopetin joka aamuisen cappucino-rituaalin ja vähensin hieman ulkona syömistä, säästö 150e luokkaa)

 

Löytyikö yllätyksiä tai teitkö jotain oivalluksia menoistasi?

Kysymyksiä, ehdotuksia, ideoita ja muuta palautetta voi lähettää sähköpostilla blogi@elama.org tai suoraan artikkelin kommenttiosioon.

Askel 1: nettovarallisuus

Paljonko varallisuuteni on?

Nettovarallisuus on yksinkertaisimpia oman talouden mittareita. Lisäksi kun nettovarallisuuden kehitystä seurataan edes muutama kuukausi, saatikka sitten joka kuukausi, antaa se arvokasta tietoa suunnasta, johon ollaan menossa. Lyhyesti sanoen nettovarallisuus saadaan kun vähennetään omaisuudestasi velkasi.

Yksinkertaisimmillaan tämä on : asunnon arvo + pankkitilien sisältö – asuntolaina – muut velat esim luottokortit .

Itse kiinnostuin laskemaan oman nettovarallisuuteeni muutama vuosi sitten tuoreena asuntolainallisena. Kuten monelle muullekin, ensimmäinen kerta voi olla järkytys. Olin pitänyt itseäni kohtuu järkevänä ihmisenä rahan kanssa – tulot olivat kohtuulliset ja en mielestäni tuhlaillut typeryyksiin. Negatiivinen nettovarallisuus avasi kuitenkin silmät miettimään omaa tilannetta tarkemmin.

Negatiivinen nettovarallisuus kertoo siitä, että minulla on enemmän lainoja kuin omaisuutta. Suurin syyllinen omalla kohdallani negatiiviseen varallisuuten oli tuore asuntolaina, joka sisälsi n. 15 tuhannen euron remonttilainaosuuden. Tuo raha oli oma osuuteni saunan, kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen täydellisestä remontista. Nyt muutama vuosi myöhemmin lasken, että yhdessä asunnon arvonnousun kanssa (asun isossa kasvukeskuksessa) tuo remonttilaina nosti talon arvoa lainaa vastaavan määrän.

Omakohtaisen taloudellisen heräämisen myötä olen seurannut mm. nettovarallisuuden kehittymistä melko säännöllisesti ja se onkin onneksi kasvanut oikeaan suuntaan hitaasti mutta varmasti.

Suosittelen jokaiselle n. viisi minuutin harjoitusta, jossa voi laskea oman nettovarallisuutensa vaikka sanomalehden reunaan tai  taulukko-ohjelmaan (Google Drive, Excel tms.), jos haluaa lähteä asiaa seuraamaan useammin.

Oma tilanteeni yksinkertaistettuna:

Excel-pohja: nettovarallisuus
Google Spreadsheets: ylläolevan Excelin voi ladata Google Driveen ja avata Spreadsheetissä.

Onko oma nettovarallisuutesi plussalla vai miinuksella? 

Kysymyksiä, ehdotuksia, ideoita ja muuta palautetta voi lähettää sähköpostilla blogi@elama.org tai suoraan artikkelin kommenttiosioon.

Askel 0: Oma talous, miksi ja miten?

 

Oma tai henkilökohtainen talous (engl. personal finance) ei ole seksikäs, jännittävä tai välttämättä edes mielenkiintoinen aihe. Se on kuitenkin tärkeä aihe, jossa pienellä panostuksella voidaan saavuttaa suuria tuloksia, eikä pelkästään taloudellisessa mielessä, vaan asialla on vaikutusta omaan koettuun elämänänlaatuun ja onnellisuuteen loppuelämäksi. Voi jopa ajatella että, jos onnistut tällä seuraavalla harjoituksella vähentämään lopullisesti vähän stressiä elämästäsi, on sillä iso vaikutus myös terveyteesi.

Itselleni henkilökohtainen talous ja sen hallinta tarkoitti pitkään sitä, että saa kuukauden lopulla suurin piirtein kaikki laskut maksettua kunnialla. Laskuista yleensä selvittiin, mutta jokainen ”yllättävä” menoerä, kuten matkailu, auton huolto tai joulu, räjäyttivät aina luottokortin saldon. Näin jälkeenpäin ajateltuna sitä on ollut ikävuodet 18-30 aika naiivi taloudenpidon suhteen, koska kaikkiin edeltä mainittuihin yllätyksiin on helppo varautua.

Säästöjä ei tietenkään yllä olevanlaisella taktiikalla paljoa kerrytetä, eikä toisaalta ollut suuremmin haluakaan säästää nuorempana ja oli vaikea nähdä, miksi pitäisi. Nyt kahta lasta rikkaampana alkaa motivaatiota olla jo eri tavalla ja isänä tietenkin haluan varmistaa, että lapseni saavat hyvän alun elämäänsä. Lisäksi, kun kiinnittää maailman arvaamattomuuteen huomiota, alkaa tuntumaan, että pieni taloudellinen turva säästöjen muodossa olisi myös järkevää.

Kun ikää on mittarissa jo 37 vuotta, ei myöskään eläke ole enää niin kaukainen ajatus. Henkilökohtaisesti en määrittele itseäni ja elämääni työni kautta, eikä minulle ole itseisarvo tehdä pitkää ja menestyksekästä uraa. Eläköityä lähes 70 vuotiaana ja miettiä, minne elämä meni ja mitä sillä tuli tehtyä – paitsi töitä.

Suunnitelman toteutus on sinänsä vasta aivan alkutekijöissään, mutta haluaisin varmistaa että a) elämä antaa minulle kokemuksia ja sisältöä töiden ohella TAI b) vähennän työntekoa jo sellaisessa iässä, että on vielä intoa, kuntoa ja aikaa kokea tarpeeksi elämässä TAI c) parhaassa tapauksessa molemmat a) ja b). Kumpikin vaihtoehto vaatii sen, että on suunnitelmallisesti järjestänyt taloutensa siten, että tuollainen on mahdollista.

Jotta voi elää rikkaan elämän valitsemallaan tavalla, on huomioitava monta eri asiaa. Talous, terveys, perhe, elämäntilanne jne. monta asiaa pitää ottaa huomioon ilman, että mikään niistä jää paitsioon.

Tätä kirjoitusta seuraa X määrä blogi-kirjoituksia – Askelia, jolla jokainen pääsee alkuun. Vaikka sinusta tuntuisi, että kaikki on tällä hetkellä hyvällä mallilla ja oma talous on hallinnassa, kannattaa Askeleet 1-3 silti katsoa itsekin läpi vaikka ns. happotestinä.

Jatka lukemista ”Askel 0: Oma talous, miksi ja miten?”

Valitse Elämä

Sen jälkeen, kun olet valintasi tehnyt, sinun on elettävä valintojesi kanssa. Ylläoleva pitää tai piti itselläni paikkansa, mutta ratkaisuni ongelmaan on hieman erilainen kuin Rentonilla, Spudilla ja Sick Boylla (ja muilla) Trainspottingissa.

Huomasin eläväni kuukaudesta toiseen siten, että tuloista ei jäänyt käteen mitään muuta kuin muutaman kympin sijoitus, minkä pankki oli vaatinut asuntolainaneuvotteluissa laittamaan kuukausisäästörahastoon. Pahimmillaan ainoa asia, minkä saldossa näkyi kasvua, oli luottokortti.

En ole pienipalkkainen, eikä vaimonikaan ole pienipalkkainen – päinvastoin omat tuloni ovat kohtuulliset. En ole naivi nuori – päinvastoin olen vahvasti matkalla kohti keski-ikää. En ole typerä tai tuhlaa – en ainakaan omasta mielestäni. Miten voi silti olla mahdollista, että joka ikinen penni joka tulee, myös menee ja pääosin jo etukäteen siten, että tilipäivän koittaessa laskut ja luottokortit maksetaan, eikä juuri mitään jää jäljelle? Jotain on pakko olla pielessä.

Olen vihdoin ymmärtänyt, mikä on pielessä ja mitä sille voi tehdä. Jos tuntuu että sinäkin haluaisit tietää, missä menee metsään ja miten se on loppujen lopuksi lähes jokaisen mahdollista korjata, jatka ihmeessä blogin lukemista. Pureudumme jatkossa siihen, miten voidaan laittaa jokaisen talous raiteilleen ja sitä kautta olemme taas oman Tulevaisuutemme ja oman Elämämme herroja.

Muutos alkaa tästä. Miten sinä haluaisit valita?